Kansanmusiikki

Kansanmusiikki

Folk Extreme – joukkovoimalla näkyvyyttä

Kansanmuusikko joutuu monenlaiselle mutkalle hankkiessaan elantoaan. Ei riitä, että musisoi. Harvalla on mahdollisuus ulkopuoliseen apuun markkinoinnissa, apurahojen hakemisessa ja talousasioiden hoitamisessa. On hyväksyttävä, että muusikkouden lisäksi on hallittava tukku muitakin taitoja.

Tamperelaislähtöinen joukko muusikoita ja tanssijoita päätti muutama vuosi sitten tehdä asialle jotain ja perusti Folk Extreme -yhdistyksen. Toiminta-ajatuksena on hyödyntää jäsenten erityisosaamiset yhteisen asian  ajamiseksi, jolloin itsekunkin ulkomusiikillinen taakka voisi hieman kevetä. Luonnollisesti ryhmässä ja yhteisössä toimiminen tuo myös paljon muita etuja, kuten taiteellisten mahdollisuuksien kasvattamisen ja ideoiden testaamisen. Yhdistyksen puolipäiväinen tuottaja Silja Palomäki on kokenut yhdessä toimimisen pelkästään positiivisena.

– Ryhmämme on riittävän yhtenäinen ja ahkera. Jokaisella on omat vahvuutensa, jotka hyödyttävät koko yhteisöä.

Yhdeltä sujuvat markkinointitoimet, toinen on taitavampi apurahojen hakija. Vuorovaikutus on voimaa. Alussa toimijoita oli neljä, kaikki jo uraa luoneita kansanmuusikoita. Yksi alkuperäisistä jäsenistä koki lopulta yksin toimimisen luontevimpana ja jäi pois. Tällä hetkellä Folk Extremessä on yhdeksän jäsentä, joukossa yksi äänentoistoon ja tallentamiseen erikoistunut, muutama tanssija ja joukko muusikoita. Suurelle yleisölle näkyvin esitys on ollut Anne-Mari Kivimäen tohtoriopintoihin kuulunut Lakkautettu kylä -kokonaisuus, jossa ovat olleet mukana kaikki yhdistyksen jäsenet. Se on kuitenkin vain osa toimintaa. Puhtin, Suistamon Sähkön ja jäsenten muiden omien soolo- ja yhtyeprojektien lisäksi on tehty yhteistyötä koulujen, päiväkotien ja palvelutalojen kanssa, järjestetty konsertteja ja festivaaleja sekä aloitettu mittava yhteistyö rajantakaisen Karjalan kanssa.

– Venäjä-yhteistyö alkoi Anne-Marin Suistamon vierailuista, mutta on nyt laajentunut yhteistyöhön myös muiden alueiden, yhteisöjen ja muusikoiden kanssa. Kesällä kannattaa olla kuulolla, mutta tässä vaiheessa ei voi paljastaa enempää, vihjaisee Silja.

Vaikka toiminta lähti liikkeelle Tampere-keskeisesti, on nykyinen ryhmä laajemmalta alueelta, Helsingistä Pukkilan kautta Seinäjoelle. Yhdistystä pyörittää kuusihenkinen hallitus, joka kokoontuu kuukausittain. Toiminta pyörii jo hyvin rutinoituneesti ja tavoitteena olisi laajentua hallitusti niin, että voitaisiin palkata kaksi päätoimista henkilöä. Helppoa se ei tule olemaan, sillä useimmat hankkeet toteutetaan apurahoilla ja tulorahoituksen kerääminen on työlästä.

– Kulttuurin valtionosuusjärjestelmän muuttuminen avaa uusia ovia kansanmusiikille ja kansantanssille, mutta sen vaikutukset nähdään vasta lähivuosina.

Folk Extreme kokee yhdistyksen sopivan parhaiten yhteisön toimintamuodoksi. Aatteellisuus ei ole silmänlumetta, vaan ryhmän pyrkimys on rikkoa rajoja, saada näkyvyyttä ennen kaikkea kokeelliselle, ammattimaiselle ja omaleimaiselle kansanmusiikille. Venäjä-yhteistyön päämääränä on ennakkoluulojen hälventäminen ja tietoisuuden lisääminen Karjalan musiikkiperinnöstä. Yhdistystoiminta mahdollistaa paremmin apurahojen hakemisen ja on myös imagollisista syistä hyvin muusikoiden pirtaan sopiva.

Tällä hetkellä yhdistystä hallinnoidaan Siljan kotitoimistosta, joskin toimijoilla on yhteiset harjoitustilat 1930-luvun rengasmuottitehtaalla Nokialla. Toisen kansanmusiikkia sivuavan yhteisön, kulttuuriosuuskunta Uulun kanssa Folk Extreme ei koe olevansa kilpailija. Uulu on laaja-alainen kouluttaja ja Folk Extreme keskittyy konserttitoimintaan ja kouluttaa vain satunnaisissa työpajoissa. Yhteistyökin on saatu alkuun. Pirkanmaan maakuntamuseo aloitti Adoptoi monumentti -toiminnan, jossa eri toimijat voivat lupautua huolehtimaan jostakin rakennushistoriallisesti tärkeästä kohteesta saamatta siihen omistusoikeutta. Folk Extreme ja Uulu adoptoivat vuosi sitten yhdessä lähellä Tampereen keskustaa Osmonpuistossa sijaitsevan huonosti tunnetun soittolavan ja järjestivät vuorotellen konsertteja pitkin kesää.

Folk Extremen kokemukset yhdessä tekemisestä ovat hyviä. Itsestään selvää näin vaivaton toiminta ei kuitenkaan ole.Ryhmän kokoonpano on tärkein tekijä. Se, toimitaanko osuuskuntana, yrityksenä vai yhdistyksenä riippuu päämääristä. Jos tarkoitus on vain myydä palveluja, kannattaa harkita yritystä. Jos taustalla on aatteellisia pyrkimyksiä, voi yhdistys olla paras vaihtoehto. Ennen toiminnan aloittamista kannattaa kuitenkin ottaa asioista selvää, tutustua yhdistyslakiin ja keskustella verottajan kanssa, ettei tule ikäviä yllätyksiä.

– Meille tämä toimintamuoto on osoittautunut erinomaiseksi ja katseet ovat kaukana tulevaisuudessa.

Folk Extremen taiteilijoita vierailulla Venäjän Lipetskissä. Silja Palomäki kolmas vasemmalta.
Folk Extremen taiteilijoita vierailulla Venäjän Lipetskissä. Silja Palomäki kolmas vasemmalta.

Folk Extremen Jäsenet:
Anne-Mari Kivimäki, Piia Kleemola, Reetta-Kaisa Iles, Silja Palomäki, Pekko Käppi, Timo Saari, Eero Grundström, Tuomas Juntunen ja Samuli Volanto.

Liittyvät artikkelit

Suomen Kansanmusiikkiliitto järjestää Nummelan Päivölässä 4.-10.7.2016 Ethno Finland -musiikkileirin jo toista kertaa. Leiri on suunnattu noin 16-30-vuotiaille tai muuten nuoriksi itseään pitäville musiikin harrastajille ja ammattilaisille. Ethno on kansainvälinen konsepti,[…]

Lue lisää »

Taitaa olla takana tiukka vuosi? Keikkaa, levyä, teostopalkintoehdokkuutta ja vieläpä tohtorinväitös… Hoksasin tohtorintyötä kirjoittaessani että nyt loppuvuodesta tulee kuluneeksi 30 vuotta siitä kun tartuin ekan kerran hanuriin. Ote on ollut[…]

Lue lisää »