Kansanmusiikki

Kansanmusiikki

Tallarin ja Ritun 30 vuotta

20160503-016Keväällä 1986 posahti rumasti Tšernobylissä mutta kaunihimmin Kaustisella – Suomeen saatiin valtion tukema ammattilaiskansanmusiikkiyhtye. Tallarin kolmikymppisiä juhlitaan pitkin vuotta, mutta viime vuoden lopulla nautittiin myös viimeisen alkuperäisjäsenen Ritva Talvitien 60-vuotisjuhlakonsertista. Kuultakoon siis Ritvan näkemys niin yhtyeen tarinasta kuin omastaankin.

-Tallari aloitti kesäkuun alussa 1986, mutta olin vielä vähän kiinni Kansallisoopperan orkesterissa ja ehdin mukaan hiukan jäljessä. Varsinaisesti ensimmäinen harjoitusperiodi alkoi juhannuksen jälkeen, ja tähtäimenä olivat Kaustisen kansanmusiikkijuhlat. Ensimmäiset kappaleet olivat Eriks polka ja Aarnion marssi, jonka valitsimmekin juhlakokoelmalevyn aloituskappaleeksi.

Syksyllä 1986 Tallarilla oli festarikeikan lisäksi takanaan jo ensimmäiset kantanauhoitukset Yleisradiolle ja Ritvan, Arto Järvelän ja Hannu Lehtorannan keikka Burgasiin Bulgariaan.

– Siellä oli maanjäristys, ja Kekkonenkin kuoli samana päivänä. Draamaa riitti.

Alku oli siis vauhdikas, ja ennen starttia olikin Kansanmusiikki-instituutissa hahmoteltu Tallarin ensimmäisiä tekemisiä sen verran, ettei yhtyeen tarvinnut viettää alkuhetkiään pelkissä visiointipalavereissa.

Ensimmäisessä kokoonpanossa oli mukana peräti kahdeksan soittajaa, sittemmin ydinnelikoksi muodostuneiden Ritvan, Timo Valon, Antti Hosiojan ja Risto Hotakaisen lisäksi Järvelä, Lehtoranta, Anna-Kaisa Liedes ja Leena Joutsenlahti. Soittajien mukana tuli laaja repertuaari eri perinteitä ja tyylejä, ja vaikka soittajat olivat hyvin erilaisista taustoista, porukka oli osaksi tuttua keskenään ja toimiva yhtyekemia löytyi.

Lue lisää uudesta Kansanmusiikki-lehdestä!

Liittyvät artikkelit

Olarin Musiikki on suomalaisen kansanmusiikin legendaarinen levyfirma, jonka Timo Närväinen perusti. – Olarin Musiikki perustettiin 1973 blues-levyjen maahantuontia varten. Työskentelin Discophonessa (nykyisin Universal Music), joka julkaisi muun muassa Konsta Jylhän[…]

Lue lisää »

Markku Lepistö toi tohtorintutkinnossaan esille aiemmin tuntematonta harmonikkaohjelmistoa 1800-luvulta. Markku Lepistö on taiteellisessa tohtorintutkinnossaan etsinyt ja tutkinut historiallista, 1800-luvulla harmonikalla esitettyä populaarimusiikkia ja säveltänyt uutta musiikkia yli genrerajojen. Lepistön kansanmusiikin[…]

Lue lisää »