Kansanmusiikki

Kansanmusiikki

Levyuutuuksia

Jesse Kaikuranta & Tallari: Lauluni

On laulajia ja sitten LAULAJIA. Jesse Kaikuranta kuuluu viimeisten joukkoon. Nyt Jesse on julkaissut levyn Tallarin kanssa. Yhtye tuli hänelle tutuksi jo Kaustisen musiikkilukion aikoina, ja tiivis yhteistyö alkoi kansanmusiikkijuhlilla 2016, jonne heiltä tilattiin yhteinen konsertti.

Levyllä Jesse tulkitsee 13 kansanlaulusuosikkiaan. Mukana on niin läpituttuja lauluja (On suuri sun rantas autius, Ol kaunis kesäilta…) kuin joitakin oudompia. Myös suomenruotsalaisia lauluja on mahtunut mukaan kolme. Levyllä Jesse saa seurakseen Tallarin Ritva Talvitien viulun ja 2-rivisen haitarin sekä yhtyeen uudempien jäsenten Katri Haukilahden viulun ja avainviulun, Sampo Korvan kitarat ja harmoonin sekä Arto Anttilan basson.

Tuloksena on kokonaisuus, joka on liiankin perinteinen. Jos otetaan käsittelyyn läpituttuja lauluja, olisi niiden toteutuksessa minusta oltava jotain uutta ja radikaalia. Olisin kaivannut mukaan myös täysin uusia lauluja, joissa Jesse olisi päässyt osoittamaan osaamistaan. Tallari 20 vuotta -levyllä oli mukana kaksi Joose Keskitalon laulua ja ne toimivat loistavasti – olisiko yhteistyötä voinut jatkaa? Tai olisiko Topi Saha ollut hyvä yhteistyökumppani?

On levyllä tietysti myös huippukohtansa. Aloitusbiisi Timo Valon sävellys Kuljin tuolla puolen pellon toimii hienosti, samoin kakkonen Härgalåten ja todella koskettava on lopetusbiisi Aava meri, joka on toteutettu a cappella -muodossa.

Hannu Virtanen

 

ENKEL: We are ENKEL

ENKEL jatkaa mainiosta Pappilan hääyö -debyytistään tutulla, vähärivisten haitareiden, kanteleen ja alttoviulun muodostamalla linjalla, mutta We Are ENKEL kuulostaa vielä edeltäjäänsä ehjemmältä kokonaisuudelta.

Levyn materiaalin punaisena lankana tuntuu kulkevan rakkaus, niin ystävien välillä kuin vieressä makaavaa tai meren takana kaipuun kohteena olevaa sydämen valittua kohtaan. Kiintoisimpana tekstinä esiin nousee kuitenkin lähes sata vuotta sitten kirjoitettu, mutta aina ajankohtainen ihmisten välisestä tasa-arvosta kertova Siskoille 1925.

Perinteisen ja uudemman materiaalin luonteva yhdistelmä tekeekin ENKELin musiikista yhtä aikaa tuoretta ja ajatonta. Hämmentävästi levyn yleistunnelma tuo kuitenkin eniten mieleen 2000-luvun alun nuorten pelimanniyhtyeiden kuten Pirukapon ja Halogeenin tyylin ja sävelkielen.
Nelikon yhteensulautuvat lauluäänet sekä soittimien taidokas hallinta tekevät yhtyeen kakkoslevystä helposti lähestyttävän, mutta kautta linjan tasapuolista huomiota jokaisen osuudelle antavat sovitukset pitävät kuulijan mielenkiinnon sellaisella tasolla, että We Are ENKEL etsiytyy soittimeen varmasti uudestaankin. Vuoden parhaita levyjä.

Antti-J. Janka-Murros

TEHO:[E2+ε+V] x I3 = P

Esko Järvelä ja Tero Hyväluoma lienevät monista yhteyksistä ja yhtyeistä tuttuja nimiä kaikille vähänkään kotimaista kansanmusiikkia seuranneille. Kaksikon Teho. -duo voitti Konsta Jylhä-kilpailun 2016 rouhealla virtuositeetillaan ja nyt julkaistu debyyttialbumi sisältääkin omien sävellysten ja muutaman trad.- ja ruotsalaislainan lisäksi luontevasti sovituksia useammastakin Konstan kappaleesta.

Levyn avaavat Tähtisilmävalssi sekä Hyväluoman säveltämä Schottis från Hästgran tuudittavat uskomaan musiikillisen linjan keskittyvän grappellimaiseen viulujazziin, mutta jo kolmantena kuultava upean kamarimusiikkimainen luenta Kruunu-Marjaanan polskasta paljastaa, että Teho. on täynnä yllätyksiä.

Herkemmistä tunnelmoinneista hyperaktiiviseen Sahanperän sottiisin versiointiin Teho. jättää kuulijansa suu auki ihmettelemään kuinka kahdesta miehestä voi lähteä noin massiivisen kuuloinen kokonaisuus.

Mieltä jäi tosin hieman kalvamaan, mitenkähän viulutaiteilijat haluavat varsin haastavalla kaavalla nimettyä levyään kutsuttavan. ”Energia toiseen + suorituskyky ja niin edelleen on yhtä kuin Teho”?

Antti-J. Janka-Murros

Juuri & Juuri: Korpin marssi

Vähäeleisen arkaaisuuden ja perinteisen pelimannimusiikin rajamaastossa vaeltava Juuri & Juuri on toisella levyllään päättänyt keskittyä nimenomaan osoittamaan tämän jakolinjan häilyvyyttä. Emilia Lajunen hyödyntää viisikielisen viulun ja avainviulun pariääniä tuodessaan jouhikkomaista äänimaailmaa (hieman) uudempiin pelimannisävelmiin kuten pääasiallisesti harmooniin keskittyvän Eero Grundströmin huuliharpulla taidokkaasti säestämään, Akseli Raatikaisen soittamaan Vanhaan valssiin.

Parhaimmillaan Juuri & Juuri on tällä levyllä arkaaisemman materiaalin puitteissa, jossa duon harmoninen yhteistyö saa minimalististen sävelkulkujen parissa riittävästi tilaa. Etenkin nimikappaleen piilottanut, lähes 15 minuutin mittainen kantelesävelmäsikermä vapauttaa soittajat transsimaiseen tunnelmaan, Grundstömin soittaessa harmoonia niin kuin vain hän voi.

Savolaisesta näkökulmasta on myös varsin mieluisaa kuulla levyllä Tuure Niskasen kuuluisimpiin soitteisiin kuuluva Neljän valtakunnan polkka, jonka säestämistä monet ovat yrittäneet. Juuri & Juuri onnistuu tässä varsin hyvin, mutta myöntää että ”nämä oudot kiemurat eivät halunneet tulla soinnutetuiksi”.
Korpin marssi on erinomainen levy, joka menee yhtä lailla jalan kuin ihon alle.

Antti-J. Janka-Murros