Kansanmusiikki

Kansanmusiikki

Hämeessä soivat viulut ja haitarit

Historiallisen Hämeen alueella on ollut kolme maakunnallista kansanmusiikkiyhdistystä: Hämeen Kansanmusiikkiyhdistys, Etelä-Hämeen Kansanmusiikin ystävät ja Itä-Hämeen pelimannit. Näistä viime mainittu on vanhin, perustettu 1970, mutta on  lopettanut toimintansa. Kaksi muuta toimii aktiivisesti ja  tekee yhteistyötä satunnaisesti EHKY aloitti toimintansa vuonna 1971 ja HKY kaksi vuotta myöhemmin.

Hämeen Pelimanniyhdistys/ Hämeen Kansanmusiikkiyhdistys on perustettu Tampereella yliopiston kansanperinteen laitoksella vuonna 1973 Suomen Pelimanniyhdistyksen puheenjohtajan, dosentti Erkki Ala-Könnin aloitteesta. Vuonna 1968 Orivedellä perustettu Suomen Pelimanniyhdistys teki vuoden 1973 alusta voimaan tulleen organisaatiomuutoksen, jossa valtakunnalliseksi keskusliitoksi muuttuneen Pelimanniyhdistyksen jäseniksi tuli maakunnallisia yhdistyksiä ja nuorisoseurojen keskusseuroja. Yksittäiset soittajat, laulajat ja muut harrastajat olivat yksilöinä ja yhtyeinä maakunnallisen yhdistyksen jäseniä. Näin Pirkanmaan alueelle tuli tarve perustaa alueellinen kansanmusiikkiyhdistys. Maantieteellisesti Hämeen Pelimanniyhdistyksen toimialuetta on Pirkanmaan alue ulottuen pohjoisessa Virroille, etelässä Somerolle, idässä Hauholle ja lännessä Ikaalisiin. Valtakunnallisessa vastuualuejaossa seuraillaan Hämeen Nuorisoseurain Liiton aluerajausta. Yhteistyötä tehdään myös yli maakuntarajojen.

Hämeen Pelimanniyhdistyksen (vuodesta 1984 Kansanmusiikkiyhdistyksen) ensimmäisessä kokouksessa valittiin väliaikainen johtokunta ja sille puheenjohtajaksi Pispalan Pelimannien Pentti Lahtinen Tampereelta. Varsinainen toiminta ja jäsenistön keruu alkoi vuonna 1974.

Arvonimiä ja soittotilaisuuksia

Hämeen Kansanmusiikkiyhdistyksen alueelta on nimetty seuraavat oltermannit (Suomen Kansanmusiikkiliiton myöntämä elinikäinen arvonimi): Fredrik Koivikko (1972-74), Huugo Värälä (1981-1995), Voitto K. Mäkelä (1996-2000) ja Yrjö Raja (2001- edelleen). Mestaripelimannin arvonimen (Kaustisen Kansanmusiikkijuhlien myöntämä arvonimi) ovat saaneet 1- ja 2-rivisen soittaja Fredrik Koivikko Vilppulasta (1973) ja huuliharpisti Matti Alin Vilppulasta (2004). Tanhupelimanneiksi (Pelimannikillan myöntämä arvonimi) on nimetty Yrjö Makkonen Ruovedeltä ja Kauko Pynnönen Tampereelta.

Yhdistyksen keskeisin, jo vuodesta 1975 toteutettu toimintamuoto, on Hämeen Kevätsoitto. Konserttikiertue starttasi Längelmäen pelimannien johtajan Hilkka Nikkilän aloitteesta ja ensimmäinen Kevätsoitto soitettiin Längelmäellä huhtikuun alussa 1975. Hämeen Kevätsoittoja on järjestetty lähes kaikissa Pirkanmaan kunnissa. Kunnilla on keskeinen rooli taloudellisten puitteiden varmistamisessa. Paikalliset pelimanniyhtyeet ja aktiivit toimivat konserttien toteuttajina. 42.

Viimeksi Hämeen Kevätsoitto pidettiin uudessa, upeassa Kangasala-talossa tämän vuoden huhtikuussa. Muutamana syksynä on toteutettu koulutustilaisuus, joka sai nimen Syyssoitto. Tilaisuus ei ole vielä vakiintunut käytännöksi.

Hotelli Rosendahlissa Tampereella järjestettiin erityisesti Vuokko Kivisaaren puheenjohtajakautena Pelimannitanssiaisia. Näissä pirkanmaalaisilla pelimanniyhtyeillä oli keskeinen tanssittajan rooli, mutta mukana oli myös yllätysvieraita eri puolilta Suomea. Yhteistyössä satakuntalaisten pelimannien kanssa pidettiin Ikaalisten kylpylässä Kyrösjärven mainingit –nimistä koulutus- ja konserttitapahtumaa vuosina 2003-2013. Pohjois-Pirkanmaan ja Keurusseudun välistä vuorovaikutusta on toteutettu yli 30 vuoden ajan kiertävässä tapahtumassa Pelimannitalkoot. Tapahtuman alkuunpanija oli Erkki Irjala Vilppulasta ja aloitusvuosi oli 1984.

Valtakunnallisia kansanmusiikkitapahtumia, joihin Hämeen Kansanmusiikkiyhdistys on osallistunut ovat Kaustisen Kansanmusiikkijuhlat Kaustisella (1968-),
Pispalan Sottiisi Tampereella (1970-), Sata-Häme Soi Ikaalisissa (1972-) ja Kiikoisten Purpurit Kiikoisissa (1972-) sekä Pori Folk Porissa (2003-2012). Hämeen Kansanmusiikkiyhdistys on toiminut Samuelin Poloneesin isäntänä kahdesti (1985 ja 1995). Lisäksi yksittäiset yhtyeet ja pelimannit ovat osallistuneet moniin muihin kansanmusiikkitapahtumiin. Valtakunnallista huomiota sai vuonna 1972 esitetty TV2:n seitsenosainen kansanmusiikkikilpailu Pelimannimestarit, joka kuvattiin pääosin Tampereella.

Julkaisuja ja yhtyetoimintaa

Vuonna 2003 julkaisivat Antti, Juho ja Topi Koiranen nuottijulkaisun Pelimannimusiikkia Pirkanmaalta, jossa on perinteisten sävelmien lisäksi Pirkanmaan eri pelimannien sävellyksiä sekä kattava luettelo siihen mennessä ilmestyneistä pirkanmaalaisista äänitteistä ja nuottijulkaisuista.

Nuottijulkaisuja on sen mukaan ilmestynyt 26 ja äänitteitä 61 kappaletta. Vuosina 2004-2016 on arvion mukaan ilmestynyt lähes saman verran uusia julkaisuja.

Hämeen Kansanmusiikkiyhdistyksen toiminta-alueella on nykyisellään yli 40 yhtyettä. Jos otetaan laskuihin jo toimintansa lopettaneet pelimanniyhtyeet, lukumäärä nousee varmasti kaksinkertaiseksi.

Eri yhtyeiden jäsenistä on koottu Pirkanmaan Maakuntapelimannit, jonka johtajana toimii tällä hetkellä Mika Hakala.

Antti Koiranen

Hämeen Kevätsoitto Lempäälässä 2015. Kuva: Hilla Valtakari
Hämeen Kevätsoitto Lempäälässä 2015. Kuva: Hilla Valtakari

Liittyvät artikkelit

Tanssimania aloittaa lokakuun karkelot Tampereella 1.–4.10. Uuden kansantanssin tapahtumassa on tarjolla monipuolinen kattaus tanssia, kursseja ja monenlaista oheisohjelmaa. Konserttiohjelmassa nähdään viikonlopun aikana muun muassa huikea norjalaisen ammattitanssiteatterin vierailu ja kolme[…]

Lue lisää »

Tämän linkin takaa löydät kymmenen vuoden Kansanmusiikki-lehden ja sitä edeltäneen Pelimanni-lehden sisällöt.Sisällysluetteloista on lisäksi poimittu erikseen kolumnistit ja Taustapeili-artikkelisarjan henkilöt. Dokumentista on etsi-apuvälineellä helppo löytää, onko jostain tietystä henkilöstä tai[…]

Lue lisää »