Runolaulupäivä on yksi Suomen itsenäisyyden juhlavuoden merkittävimpiä valtakunnallisia tapahtumia. Siinä palataan suomalaisen kulttuurin alkulähteille. Huhtikuun 25. päivänä järjestetään kahdeksan maakunnan alueella seitsemällätoista paikkakunnalla runolaulukonsertteja ja -työpajoja. . Sinä päivänä 183 vuotta sitten Elias Lönnrot tapasi Vienan Karjalan parhaimman ja Kalevalan sisältöön suuresti vaikuttaneen runolaulajan Arhippa Perttusen. Tapahtuman pääjärjestäjän toimii Juminkeko-säätiö. Päivän aikana järjestetään runolaulukonsertteja ja -toimintaa niissä Suomen kunnissa, joista Lönnrot on saanut runoaineistoa Kalevalaan tai työskennellyt Kalevalan käsikirjoituksen parissa. Konserteissa esiintyvät tämän päivän runolaulajat.
Kalevala perustuu laulettuun eeppiseen runolauluun. Runolaulu on vanhinta suomalaista kulttuuria. Mytologisen runolaulun juuret ulottuvat jopa kahden tuhannen vuoden päähän. Runolaulun kulta-aika oli 1800-luvulla. Tuolloin sillä oli hyvin laaja yhteiskunnallinen merkitys sen tuottamien esteettisten nautintojen lisäksi. Runolaulu yhdessä muun suullisen perinteen kanssa oli aikansa arkisto, media, koululaitos ja kirjasto. Myös eettiset arvot saatiin suullisen perinteen kautta. Runolaulu on edelleen elävää perinnettä. Parin viime vuosikymmenen aikana se on noussut uuteen kukoistukseen, kun Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osasto ja muutamat konservatoriot ovat ottaneet sen opetuksen ja tutkimuksen ohjelmaansa. Juminkeko-säätiön toimesta on järjestetty suullisen perinteen tutkimusmatkoja Kainuuseen ja Vienan Karjalaan 1980-luvulta alkaen ja kerätty tämän päivän perinnettä.
Runolaulupäivän konsertteja on eniten Kainuussa, jossa runolaulutapahtumia järjestetään jokaisessa kunnassa. Muut maakunnat, joissa runolaulu on esillä, ovat Etelä-Savo, Pohjois-Karjala, Keski-Suomi, Pohjois-Savo, Häme, Päijät-Häme ja Uusimaa.
Runolaulupäivän valtakunnalliset pääkonsertit pidetään Suomussalmen Hietajärven kylässä ja Juminkeossa Kuhmossa. Hietajärven tilaisuuteen osallistuu Vienan runolaulun patriarkka, 93-vuotias perinteentaitaja Jussi Huovinen. Muut runolaulupäivän esiintyjät ovat Taito Hoffrén, Outi Pulkkinen, Janne Seppänen, Pekka Huttu-Hiltunen, Emmi Kuittinen, Minsku Tammela, Emmi Kujanpää, Maari Kallberg, Ilona Korhonen, Heikki Laitinen, Anna Fält, Eila Hartikainen, Pauliina Näsänen, Marja-Riitta Topcu, Duo Loisaro ja Anna-Kaisa Liedes Sibelius-Akatemian opiskelijoineen. Maakuntien liitot tukevat alueillaan järjestettäviä Runolaulupäivän tapahtumia.
