Kansanmusiikki

Kansanmusiikki

Ajassa: Antti Savilampi

Teksti ja kuva: Sauli Heikkilä

 

Muistatko vielä, mistä sait kipinän kansantanssiin?

Kipinä syttyi syksyllä 1965, jolloin aloitin puuseppäopinnot Pohjois-Pohjanmaan Keskusammattikoulussa.

Tyttöjen liikunnanopettaja Elsi Niinimaa veti tanhukerhoa, johon minä menin mukaan.  Hän oli loistava opettaja ja dynaaminen persoona ja hänen tanssikirjonsa oli nautittavaa.

Ja kipinä hehkuu edelleen?

Kyllä kipinöinti jatkuu edelleen. Syksyllä tulee kuluneeksi 50 vuotta tuon kipinän ja palon syttymisestä ja loppu ei ainakaan vielä häämötä.

Missä roolissa viihdyt parhaiten, koreografina, ohjaajana vai tanssijana?

Kaikki roolit ovat mielenkiintoisia, vaativia ja toisiaan tukevia. Nykyisin ohjaaminen ja koreografioiden laatiminen ovat etusijalla, mutta silloin tällöin pääsen myös estradille, mistä nautin täysin siemauksin.

Mitä kuuluu kansantanssille tänä päivänä?

Niin kansantanssissa kuin muissakin tanssilajeissa vuorovesi-ilmiö on aina läsnä.  Toisaalla on nousua ja toisaalla samaan aikaan on laskua.  Yleisesti ottaen esiintyvien ryhmien taso on viime vuosina kovasti kohonnut ja sisällöt monipuolistuneet, mikä osaltaan johtuu ammattiopettajien tulosta kansantanssimarkkinoille. Harrastajakunta saattaa olla pienessä laskussa, mutta huolestumiseen ei ole aihetta.

Entä mitä kesä tuo tullessaan mestarikansantanssija Antti Savilammelle?

Kipinää kesään tuo tullessaan Kaustisen kansanmusiikkijuhlat, jossa Uusimaa on maakuntateemana.  Toimin tässä projektissa kansantanssiosuuksien vastuuhenkilönä. Karjalan Nuorten Kärri-ryhmä on Uusimaa-teemaan osallistumisen lisäksi kutsuttu myös Kaustisen puolesta juhlille esiintymään, joten meillä on kaksi omaa esitysta areenan kansantanssikonserteissa. Sitten on loma edessä Napapiirin korkeudella Miekojärven rannalla.

Liittyvät artikkelit

Ajassa: Lastenmusiikiorkesteri Ammuu! Esittelyssä Outi Kallinen: Afrikkalainen 
tanssi ja musiikki kuuluvat yhteen Rietastun minä laulamaan, kun ajatus mieltä ahdistaa
– Suomen kansan suullista erotiikkaa Minna Hokka todistaa, että Vuorovaikutteisessa taiteessa on[…]

Lue lisää »

Heinäkuussa 2015 alkanut tutkimusprojektini Eteläpohjalaisen pelimanniviulismin tutkimushanke keskittyy alueen kansanomaisen viulunsoittotyylin tutkimukseen. Kolmevuotisen tutkimushankkeen tarkoituksena on kartoittaa kaikki kolmesta tärkeimmästä suomalaisesta kansanmusiikkiarkistosta löytyvät eteläpohjalaiset viuluäänitteet. Tutkimuksen aineisto koostuu Suomalaisen Kirjallisuuden[…]

Lue lisää »