Kansanmusiikin maisteri Markus Rantanen ja kirjailija Marko Laihinen löivät muutama vuosi sitten osaamistaan yhteen, ja kehittelystä syntyi toimivaksi osoittautunut Maestro ja Fiktio -konsepti. Perusidea on yhdistää uusin tavoin laadukasta kansanmusiikin osaamista klovnerian ja muun lastenteatterihulluttelun kanssa. Läppä lentää, soitto soi ja yllätyksellistä toimintaa on runsaasti. Yleisö saa viihdyttävässä paketissa rutkasti myös tosiasiatietoa soittimista ja kansanmusiikista.
Tänä vuonna miehet kiertävät Vakka-Suomen ja Satakunnan mailla toteuttaen Laitilan Kulttuuriseura Walon hanketta, jonka rahoittavat yksityiset tahot sekä 80%-tukiosuudella Maaseudun kehittämisyhdistys Leader Ravakka. Keskiössä on suomalainen kansanmusiikki ja kyydistä löytyy koko liuta tarinankerrontaan sovetuvia soittimia: pärrä, rapapalli, lakutin, Ähtävän harppu, pari luuhuilua, savikukko, saviokariina, lulletti, pukinsarvi, säkkipilli ja viulu. Sekä kaksi erilaista kannelta. Lisäksi lauletaan runolaulua ja pidetään polskan pikakurssi.
Ravakka-alueeseen kuuluvien kuntien päiväkodit, koulut ja kirjastot saavat maksuttomasti heille paikan päälle tuotuna viihdyttävää ja opetuksellisesti arvokasta ohjelmaa, ja esiintyjät saavat asianmukaisen palkan.
Tästä toiminta- ja rahoitusmallista saa ottaa käyttökelpoisia vinkkejä – varsinkin kun tämä ei kilpaile taide- ja kulttuuripuolen apurahojen kanssa.
Kansanmusiikkia & klovneriaa
Markus on opiskellut kansanmusiikkia Joensuussa, Viron Viljandissa ja valmistui Sibelius-Akatemiasta vuonna 2012. Laihinen taas on yhdeltä ammatiltaan nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja, ja on oppisopimuksensa ansiosta tehnyt ja nähnyt lukuisia lastenkulttuuriesityksiä Turun kaupungin Seikkailupuistossa. Hän on myös käsikirjoittanut teatterikappaleita.
Suurenmoinen Musiikkiseikkailu! oli ensimmäinen show, joka rakentui kokoon 2014 ja jolla keikkaillaan edelleen. SKR tuki hanketta alkuvaiheessa ja apurahan turvin sillä tehtiin 25 huokeaa keikkaa päiväkoteihin ja kouluihin. Käytännön karu kokemus kertoi, että monella päiväkodilla oli työlästä maksaa edes sitä muutamaa kymppiä matkakuluihin. Paikan päälle tuodut edulliset keikat otettiin luonnollisesti mielihyvin vastaan ja palautteet olivat hyviä.
Kansanmusiikin matkassa! -hanke
Tuon ensimmäisen version jälkeen tuli pohdintaan, että miten ratkaista yhtälö, jossa lapset saisivat esityksiämme, ja me taiteilijat esitystöitä ja siitä myös työmäärää vastaavaa palkkaa.
Alkusyksyllä 2015 ideoimme uuden jutun pääpiirteittäin ja Kulttuuriseura Walo sekä Leader Ravakka näyttivät siitä alustavasti kiinnostunutta vihreää valoa. Suunnitelmaksi muodostui hanke, joka työllistäisi meidät puolipäiväisesti koko vuodeksi Leader Ravakan toimintalueen kunnissa.
Seuraavaksi edessä oli 20 prosentin omarahoitusosuuden hankkiminen, mikä tarkoitti, että kerjättävää oli 10 800 euroa. Suuri summa. Omia keikkapalkkioita käytimme hieman, mutta kieltämättä tämän myötä opimme myös puhelinmyyjän ammattitaitoa. Pääosin suhtautuminen varainhankintaamme eli rahan kerjuuseen oli hyvin myönteistä – sitä helpotti varmasti se, että jokaiselle lahjoitussummalle tuli lisää se 80 prosenttia EU-rahana. Mukaan saimme yrityksiä, säätiöitä, yhdistyksiä. Sen lisäksi tuli ammattilaisilta talkooapua esitteiden, kotisivujen ja esiintymisasujen kanssa.
Omarahoitusosa tuli kokoon vuodenvaihteessa ja hanke alkoi 1.1.2016. Esityksen valmistukseen ja harjoitteluun meni alkukuukaudet, sen jälkeen keikkailutahti on ollut vilkas. Tavoitteena on tehdä hankkeen puitteissa 150 keikkaa ja/tai työpajaa.
Tämä Leader-malli ei ole byrokraattisesti erityisen raskas. Käytännössä tarvitaan aluksi toteuttamiskelpoinen hyvä idea ja sille työsuunnitelma, ja sen jälkeen kannattaa jo lähestyä oman asuinpaikan Maaseudun kehittämisyhdistystä ja kysyä sieltä kulttuurihankkeista vastaavan mielipidettä.
Kiertueblogistamme lisää tietoa: http://kansanmusiikinmatkassa.blogspot.fi
Miten koukuttaa lasten mielenkiinto 40 minuutiksi?
Esityksemme ovat hyvin tarkkaan käsikirjoitettuja, mutta silti niissä on pelivaraa spontaanille vuorovaikutukselle yleisön kanssa.
Ideoinnissa liikkeelle on lähdetty soitin kerrallaan, perinnetarinoita on hyödynnetty ja ideoitu eteenpäin vapaasti. Huumori linkittyy koko ajan lähelle aihepiiriä.
Mahdollisen historiankirjoituksen tohtori Fiktio Fakta on hahmona selkeän hömelö ja hassu, mutta hyvällä tavalla edustaa lapsia lavalla tolskatessaan ja kysellessään kaikenlaista.
Myös Markuksen esittämä Maestro on mietitty ja käytännön keikkojen koulima roolihahmo, joka luo tervettä kontrastia Fiktion kohellukseen ja sanailuun. Maestro on jämäkkä, tyyni ja tietenkin sen taidokkaan soiton ja laulun maestro.
Tietoisesti mukana on myös vitsailua, joka aukenee enemmän aikuisille – on tärkeää huomioida kaikki mukana olijat. Esimerkiksi polskan pikatanssikurssi on sellainen, joka kaikkia osallistaen tuo yhtäkkiä hyvän häslingin ja naurut esitykseen.
Isossa roolissa ovat myös kappaleet, jotka on valikoitu mukaan. Osa on tuttuja, osa vieraampia.
Erilaista käännettä ja toimintaa pitää olla ikäryhmä +3 -vuotta huomioiden aika paljon; joskin sen kautta myös niitä suvantovaiheita mahtuu mukaan.
Viihdyttävällä yhteistyömallilla on saatu luotua keinoja, joilla pientenkin nykylasten mielenkiinto pysyy mukana sen 40 minuuttia. Mallistamme on aikuisten suunnasta tullut kiittelevää ja positiivisesti ihmettelevääkin palautetta.
Esityksen jälkeen jaamme vielä laadukkaasti tehdyn esitteen, jonka sisällä on pieni satu joka on tuttu esityksestä. Sen avulla on helppo lasten kanssa keskustella aiheesta myöhemmin mitä jäi mieleen.
Maestron ja Fiktion työpajamalli
Workshopia tarjotaan 3–6–luokkalaisille Kansanmusiikin matkassa! –shown lisäksi ja aikaa sille varataan 60 minuuttia.
Työpajan pohjana on vanha Liiolii-sävelmä, joka esimerkkinä runolaulusta on upotettuna itse esitykseenkin. Opettaja saa ennakolta tiiviin tekemämme tietopaketin ja käytännön ohjeet, miten oppilaat oppivat kirjoittamaan runolauluun soveltuvia säkeitä.
Ensin luokka ideoi yhdessä esille mahdollisia, omaa elämää koskettavia aiheita, ja sitten niitä rustataan pienryhmissä säkeitä.
Itse työpajassa kirjoitetut säkeet tarkistetaan laulamalla Markuksen johdolla. Sääntöjen kanssa emme ole turhantarkkoja – 8 tavua piisaa lähtöön.
Opettajan kera niistä valikoidaan parhaat ja sovelias määrä. Jos luontevasti ne saa järjesteltyä jonkinlaiseen tarinallisuuteen, niin hyvä on.
Markus käy soittotaitoisten oppilaiden kanssa läpi jokaisen instrumentin ja säestyksen – nämä tietenkin vaihtelevat luokittain.
Sitten valikoidaan säepareille esilaulajat ja harjoitellaan koko porukalla. Lopuksi yhteisesitys taltioidaan äänittimelle ja viimeiseksi aikaansaannos kuunnellaan. Oppilaat saavat sen myöhemmin kevyesti miksattuna mp3-versiona itselleen.
Malli opettaa myös varsin tehokkaasti kalevalamitan peruskuviot. Tärkeää on, että lapset itse saavat tehdä uudet laulunsanat, sekä soittavat ja laulavat ne yhdessä liikaa aikuisten ohjailematta. Se on heille vaikuttavaa luovaa toimintaa, jonka kautta vanhat runolaulut saavat uudet modernit pujotuksensa vanhoille sävelilleen. Ja samalla pajasta syntyy aina uusi hieno biisi vaikkapa koulun juhlissa esitettäväksi.
Marko Laihinen
