Kansanmusiikki

Kansanmusiikki

Suomalaisen tangon vuosisata kirjaksi

Alfonso Padilla kirjoittaa kirjaa tangosta. Kuva: Janne Ahonen
Alfonso Padilla kirjoittaa kirjaa tangosta. Kuva: Janne Ahonen

Helmikuun lopussa Helsingin yliopistolta eläkkeelle jäänyt musiikkitieteilijä Alfonso Padilla ei aio jäädä lepäämään keinutuoliin. Hän muutti ensi töikseen työhuoneensa Maailman musiikin keskukseen Helsingin Kallioon ja aloittaa siellä uuden, kunnianhimoisen projektinsa: seuraavaksi Padilla kirjoittaa suomalaisen tangon koko historian. 

Tangoa on kutsuttu Suomessa toiseksi kansanmusiikiksikin, niin tärkeäksi ja omaksi ovat sen välittämät tunteen palo, sävelen syvyys, rytmin rullaavuus sekä sanojen sielukkuus koettu täällä pohjoisessa, noin 13 000 kilometrin päässä musiikkityylin syntysijoilta. Mutta sellaisenaan ei tango ole tänne kulkeutunut, vaan se on ottanut matkan varrelta muotoja ja vaikutteita sekä kehittynyt edelleen suomalaisten säveltäjien, soittajien ja laulajien käsissä.

Janne Ahonen

 

Lue lisää Alfonso Padillasta ja tangokirjaprojektista Kansanmusiikki-lehdestä 2/2017.

Liittyvät artikkelit

Lisää arvioita Kansanmusiikki-lehdessä 2/2017 Maija Kauhanen: Raivopyörä LC14502/NN085 Raivopyörän musiikissa lumoaa vahva tunnelma, jonka Maija Kauhanen luo laulun, Saarijärven kanteleen ja lyömäsoittimien voimalla. Vähillä instrumenteilla Kauhanen on synnyttänyt musiikkia, joka[…]

Lue lisää »

Tiivistunnelmainen nouseva katsomo notkuu, tanner tömisee, Notka-haitari, sähköinen sätkätys ja hikiset tanssijat luovat ma´ilmanlopun meininkiä iloisin karjalaisin värein koristellussa jättiläisen putkiteltassa Helsingin Musiikkitalon aulassa. Hymyilevä yleisö ei näytä kulkevan kohti[…]

Lue lisää »