Kansanmusiikki

Kansanmusiikki

Levylautasella syyskuussa

Topi SahaTopi Saha: Nykyaika

Warner Music Finland

Topi Sahan kolmas levy ilmestyi toukokuussa. CD:n julkaisijana toimi edellisen levyn tapaan mahtiyhtiö Warner. Laulut ovat sävelen ja sanoituksen osalta Topin käsialaa kahta poikkeusta lukuunottamatta: mukana on trad-teksti Kaksi kuninkaanlasta sekä Eric Peltoniemen klassikko Kävelin kerran. Edellisen levyn tapaan musiikki soi hienosti, taustoissa on usein pääosassa akustisen kitaran ja pianon vuoropuhelu. Toistuvan, usein hiukan hypnoottisen kompin päälle on lisätty hienoja jousi- ja puhallinosuuksia. Topin ”viipyilevä” laulutapa toimii hyvin, ja kokonaisuus on ehjä ja persoonallinen. Valitettavasti biisien joukosta ei kuitenkaan taida löytyä yleisön suosikkia. En ole kuullut lauluja juuri radiokanavilta eli tämäkään levy ei taida nostaa Topi Sahaa marginaalista julkisuuteen. Tämä on harmi, sillä tämä hieno musiikkigenre kaipaisi kipeästi läpimurtoja.

Hannu Virtanen

 

Pohjola Project: Pohjola Project

Pilfink Records 2015

Pohjola-project995-1024x1007Yhdellä sanalla kuvattuna Pohjola Projectin musiikki on täyteläistä. Antti Pohjolan ja Pauliina Pajalan viulut soivat mehukkaasti yhteen ja tälle duolle on onneksi annettu tarpeeksi tilaa. Vahvan viulismin voittokulkua myötäilee ja nostaa seuraavalle tasolle Timo Alakotilan säestys. Pohjola Projectin musiikki on tietyllä tavalla eleetöntä ja rehellistä: Pohjolan sävellyksissä ja pääasiassa soittajakaverien kanssa tehdyissä sovituksissa ei kikkailla liikoja, vaan musisoidaan perusasioiden äärellä. Musiikista ei kuitenkaan puutu kekseliäisyyttä tai vaihtelevuutta. Eri tanssilajien, sävyjen ja nyanssien vuorottelu puhuttelee ja vie mennessään. Esimerkiksi viulukaksikon soittaman, riipaisevan Marian surumarssin jälkeen sydän sulaa, kun Alakotila aloittaa pianolla herkän yksiäänisesti Alapolskan: tämä maestro saa kuulijan sielun väreilemään yhdellä ainoalla äänelläkin. Parasta trion musiikissa on, että se tempaa tanssijalat mukaansa ja uppoaa kokonaisvaltaisesti sisimpään. Arja Kangasniemi

Arja Kangasniemi

 

Bill Hota & The Pulvers – Kolome komiaa

”Ookko valamis roBill Hotakkaamaan?” tiedustelee Bill Hota & The Pulvers neljännellä kokopitkällään ja melkoisen rockhenkinen pohjalaistrio tällä kertaa onkin. Parinkymmenen vuoden rajapyykin jo tovi sitten ohittanut BHP turvautuu materiaalissaan tällä kertaa pääosin ulkoisiin kynäniekkoihin ja mikäpä on turvautuessa kun luottopiiristä löytyy muun muassa AP Sarjannon, J. Karjalaisen ja Hannu Sepposen kaltaisia tekijöitä. Toisaalta Kyösti Järvelän säveltämät ”Kalakutta” ja ”Syrämmaa” sekä yhtyeen yhteiseksi sävellykseksi ja tälläkin levyllä vierailevan ulkojäsen Esko Takamäen sanoittamaksi merkitty nimikappale osoittavat, että ryhmä selviäisi varmasti ominkin neuvoin. Tekstit pitäytyvät kautta linjan perinteisellä BHP-osastolla keskittyen suurilta osin miehen mieleen ja mietteisiin naisen vierellä tai poissa siitä. Nimikappale on takuuvarma keikkayleisön villitsijä ja ”Kaunis poika” piilotettuine Steppenwolf-lainoineen pohtii, olisiko sitä kuitenkaan parempi olla vaikka ulkomuotoa olisikin annettu enemmän. Herkullisimmin maaliin osuvat Sarjannon kirjoittama ”Maailman luonnonsäätiön humppa” sekä Hannu Sepposen maratonotsikko ”Miksi kaikki naiset aina rakastuvat pelimannirenttuihin?”. ”Syrän repii” taas alkaa vaikuttaa hieman jankkaavalta viimeistään puoli minuuttia ennen loppua, hyvästä ideastaan huolimatta. Tästä eteenpäin BHP tekee kuitenkin korjausliikkeen takaisin taattuun laatuun.

Antti-J. Janka-Murros

Tango-orkesteri Unto: Yön tummat siivet

Sibelius-Akatemian kansanmusiikkiäänitteitä 145, 2015

Unto_album-coverTango-orkesteri Unton soittajisto on varsinainen nykykansanmusiikin dream team: Timo Alakotila pianossa, Johanna Juhola haitarissa, Mauno Järvelä viulun varressa, Petri Hakala kitaran kimpussa ja Hannu Rantanen basistina. Vaikka tämä nostatti itselleni etukäteen melkoiset odotukset, ne ylittyivät: kerta kaikkiaan huikean tyylitajuista ja tilanteen salliessa myös virtuoottista soittoa, jossa kerrankin yhdistyvät toimivalla tavalla suomalaisen ja argentiinalaisen tangon ominaispiirteet.

Laulaja Pirjo Aittomäen taustasta löytyy etenkin teatteria ja musikaaleja sekä lauluyhtye How Many Sisters. Hurjatempoisella levyn aloitusraidalla Juna hänen alttosointinsa ei vielä täysin auennut, mutta kolmas kappale, Jos minut vielä kohtaat vakuutti minut lopulta. Kyllä Unto on nyt Pirjonsa löytänyt. Erityisen upeita ovat myös levyn muut hitaammat kappaleet, erityisesti Timo Alakotilan sävelkynästä lähteneet kappaleet Hyljätty ja Humalapuu. Niissä soitto on samalla sekä äärettömän herkkää että rytmisesti elävää ja Aittomäen teatteritausta nostaa hienot tekstit upeasti esiin. Toivo Kärjen kaksi Suomi-tangoa eivät oikein argentiinalaistyylisiksi väänny tämänkään porukan näpeissä, mutta monelle ne saattavat olla juuri se avain, minkä kautta levy aukeaa. Kuluneesta Kotkan ruususta on tehty varsin toimiva sovitus.

Kun vielä äänityskin on hyvä, ei levyä voi kuin suositella. Oman lähipiirin riemuksi, tai aivan erityisesti lahjaksi ulkomaisille tutuille.

Paul Silfverberg

 

Kansanmusiikki 3/2015 -lehdessä lisäksi levylautasella:
Bill Hota & The Pulvers: Kolome komiaa
Eero Turtkka ja Drakan Milev-Darry: Big Road Blues
Imre Peemot: Breath of Wind
Valma ja Varsinaiset: Jalat alta
Petty Pilgrims: Eedeniksi luultiiin
Rosa Latva: Uni
Anneli ja Aukusti: Rahapolskaa
Marttilan Piilo Pelimannit: Hyvää iltaa Ilmajoki
Duo Harm
Kardemimmit: Onni
Sorrow Hearts: Once called home (irkkuvaikutteista sähköfolkmättöä)
Unto Kukka ystävineen: Soittajan tervehdys, – Mandoliinisävelmiä
Erik Hokkanen ja Lumisudet: Cool Things
Vanhanpiian Pojat: Norja
Jussi Roponen: Tunteella – Tapani Peltoniemen uusinta musiikkia
Bill Hota & The Pulvers: Kolome komiaa
Gillian Stevens & Timo Väänänen: Sounds from Solitude – ääniä yksinäisyydestä
Unaja
Vestersundsby spelmän kastar loss!

Liittyvät artikkelit

Ajassa: Tanssiteatteri Tsuumi 5 Svängin lentävät huulet 6 Paimensoittaja Teppo Repo 10 Esittelyssä: Macoumba Ndiaye 13 Ahkera elää lastenmusiikilla – Pentti Rasinkangas. 14 Kolumnistina jaakko Heinimäki 17 Johannes Geworkian Hellman[…]

Lue lisää »

Helmikuun lopussa Helsingin yliopistolta eläkkeelle jäänyt musiikkitieteilijä Alfonso Padilla ei aio jäädä lepäämään keinutuoliin. Hän muutti ensi töikseen työhuoneensa Maailman musiikin keskukseen Helsingin Kallioon ja aloittaa siellä uuden, kunnianhimoisen projektinsa:[…]

Lue lisää »