Toteutin syksyllä 2015 pitkäaikaisen haaveeni: pidin välivuoden sairaanhoitajan työstäni ja lähdin opiskelemaan Kaustisen evankelisen opiston Ala-Könni-kansanmusiikkilinjalle. Heti opintojen alussa menimme tutustumaan Kansanmusiikki-instituuttiin. Instituutin johtaja Matti Hakamäki usutti meitä opiskelijoita tutustumaan omien kotikuntiemme kansanmusiikkiperinteeseen. Tämä jäi kytemään mieleeni, ja ryhdyin tutkimaan, mitä Kälviään liittyvää instituutin arkistosta löytyisi.
Olen kotoisin Kälviän Ruotsalosta, ja tiesin ennestään jo jotain. Kälviäläisistä pelimanneista puhuttaessa ei voi olla mainitsematta kanteleensoittaja ja mestaripelimanni Erkki Lassilaa, joka on edelleen aktiivinen soittaja ja saanut viime aikoina ansaittua huomiota Erkki ja tytöt -yhtyeellään. Tiesin tietysti Erkin, mutta myös lähisuvustani setäni, pelimanni ja viulunrakentaja Eero Kinnarin (1925–2008). Myös isäni Jorma soitti kansanmusiikkia viululla, kun olin pikkutyttö, mutta enimmäkseen tanssimusiikkia kitaralla ja pianolla.
Kälviällä oli tehty hieno työ vuonna 1993, jolloin vapaa-ajan lautakunta julkaisi Kälviällä soitettua kansanmusiikkia -kokoelman. Perin kirjan isältäni mutta en ollut sitä juurikaan tutkiskellut. Tutustuessani kirjaan löysin paljon kappaleita, joita oli soittanut juuri setäni Eero ja hänen vetämänsä Kälviän pelimannit 1970-luvulla.
Lue koko Virpi Storen juttu Kansanmusiikki-lehdestä 4/2016