Kansanmusiikki

Kansanmusiikki

Suomalaisen tangon vuosisata kirjaksi

Alfonso Padilla kirjoittaa kirjaa tangosta. Kuva: Janne Ahonen
Alfonso Padilla kirjoittaa kirjaa tangosta. Kuva: Janne Ahonen

Helmikuun lopussa Helsingin yliopistolta eläkkeelle jäänyt musiikkitieteilijä Alfonso Padilla ei aio jäädä lepäämään keinutuoliin. Hän muutti ensi töikseen työhuoneensa Maailman musiikin keskukseen Helsingin Kallioon ja aloittaa siellä uuden, kunnianhimoisen projektinsa: seuraavaksi Padilla kirjoittaa suomalaisen tangon koko historian. 

Tangoa on kutsuttu Suomessa toiseksi kansanmusiikiksikin, niin tärkeäksi ja omaksi ovat sen välittämät tunteen palo, sävelen syvyys, rytmin rullaavuus sekä sanojen sielukkuus koettu täällä pohjoisessa, noin 13 000 kilometrin päässä musiikkityylin syntysijoilta. Mutta sellaisenaan ei tango ole tänne kulkeutunut, vaan se on ottanut matkan varrelta muotoja ja vaikutteita sekä kehittynyt edelleen suomalaisten säveltäjien, soittajien ja laulajien käsissä.

Janne Ahonen

 

Lue lisää Alfonso Padillasta ja tangokirjaprojektista Kansanmusiikki-lehdestä 2/2017.

Liittyvät artikkelit

Ajassa: Emilia Lajunen ja Kare Eskola 5 Kitaralla on paikkansa kansanmusiikissa 6 J-P Piirainen – oman tiensä kulkija 8 Esittelyssä: Nepalin musiikin sanansaattaja Kishan Gaine 9 kari Dahlblom ja Rauno[…]

Lue lisää »

Runolaulupäivä on yksi Suomen itsenäisyyden juhlavuoden merkittävimpiä valtakunnallisia tapahtumia. Siinä palataan suomalaisen kulttuurin alkulähteille. Huhtikuun 25. päivänä järjestetään kahdeksan maakunnan alueella seitsemällätoista paikkakunnalla runolaulukonsertteja ja -työpajoja. . Sinä päivänä 183[…]

Lue lisää »