Kansanmusiikki

Kansanmusiikki

Suomalaisen tangon vuosisata kirjaksi

Alfonso Padilla kirjoittaa kirjaa tangosta. Kuva: Janne Ahonen
Alfonso Padilla kirjoittaa kirjaa tangosta. Kuva: Janne Ahonen

Helmikuun lopussa Helsingin yliopistolta eläkkeelle jäänyt musiikkitieteilijä Alfonso Padilla ei aio jäädä lepäämään keinutuoliin. Hän muutti ensi töikseen työhuoneensa Maailman musiikin keskukseen Helsingin Kallioon ja aloittaa siellä uuden, kunnianhimoisen projektinsa: seuraavaksi Padilla kirjoittaa suomalaisen tangon koko historian. 

Tangoa on kutsuttu Suomessa toiseksi kansanmusiikiksikin, niin tärkeäksi ja omaksi ovat sen välittämät tunteen palo, sävelen syvyys, rytmin rullaavuus sekä sanojen sielukkuus koettu täällä pohjoisessa, noin 13 000 kilometrin päässä musiikkityylin syntysijoilta. Mutta sellaisenaan ei tango ole tänne kulkeutunut, vaan se on ottanut matkan varrelta muotoja ja vaikutteita sekä kehittynyt edelleen suomalaisten säveltäjien, soittajien ja laulajien käsissä.

Janne Ahonen

 

Lue lisää Alfonso Padillasta ja tangokirjaprojektista Kansanmusiikki-lehdestä 2/2017.

Liittyvät artikkelit

Metallimies Jonne Järvelä osaa joikata

Suomalainen metallimusiikki menestyy maailmalla. Yksi menestyjistä on Jonne Järvelän vetämä Korpiklaani. Yhtye soittaa folkmetallia ja se on yksi harvoista, joka laulaa useat laulunsa suomeksi ja jonka juuret ovat kansanmusiikissa, nimenomaan[…]

Lue lisää »

Kansanmusiikki-lehti etsii huonosti tunnettuja suomalaisia kansanlauluja seuraavan lehden nuottiliitteeseen. Onko tiedossasi jokin hieno suomalainen kansanlaulu, jota ei ehkä tunneta kovin hyvin? Ilmoita se meille. Jos sinulla ei ole tiedossa, mistä[…]

Lue lisää »