Kansanmusiikki

Kansanmusiikki

Mitä on kansanmusiikki

Useammassakin tämän lehden jutussa on päädytty miettimään, mitä kansanmusiikki on. Asiaa ja sen merkitystä pohtii Ilkka Heinonen kolumnissaan, Paul Silfverberg levyarviossaan ja asia tuli ilmi myös JPP:n juttua tehdessä. Tyylilajia tiedusteltaessa tavallisin vastaus säveltäjiltä ja muusikoilta on, että ”minä teen vain musiikkia”. En tunnista itsekään musiikkia kuunnellessani tarvetta lokeroida kuulemaani johonkin laatikkoon. Ongelma tulee eteen vasta, kun päätän järjestää levyhyllyn tyylien mukaisesti. Kansanmusiikki-lehdessä joudumme pohtimaan asiaa sisältöä suunnitellessa.

Kaikkein puhdasoppisimman määrittelyn mukaan lelvypalsta jäisi melko pieneksi. Määrittelyä “kansanmusiikki tarkoittaa kansanomaista musiikkia, joka on säilynyt muistin varassa” ei taida kovin moni tässäkään lehdessä esitellyistä levyistä täyttää. Aiheita ja levyjä valitessamme tyydymme siis kansanmusiikin kosketukseen.

Taide-käsitettä on joskus määritelty niin, että taide on sitä, mikä on taiteeksi tehty. Vastuu jää tekijälle. Jos muusikko kertoo tekevänsä kansanmusiikkia, niin se on uskottava. Jos muusikon näkemys ei ole tiedossa, joudumme luottamaan omiin vaistoihimme. Kansanmusiikin kosketusta voi olla monenlaista. Timo Alakotila nosti esille soittotyylin. Kansanmusiikki kuuluu svengissä. Siinä, miten jousikäsi toimii. Sitä ei opi klassisen musiikin opinahjoissa. Kosketus on voitu saada lapsuudessa lähiympäristön harrastuksissa tai kaiken tasoisessa musiikinopiskelussa. On kiintoisaa, miten se kuuluu sävellyksissä tai soitossa, vaikka tekijä olisikin etääntynyt polskansoitosta.

Joskus kansanmusiikin kosketuksen voi nähdä siitä, mitä soittimia yhtye käyttää. On vaikea kuvitella, että jouhikolla soitetussa musiikissa ei olisi mitään kansanmusiikkivaikutteita. 

Kaiken kaikkiaan yritämme olla suvaitsevaisia ja yritämme palvella parhaamme mukaan niin puritaaneja kuin liberaalejakin. Siksi levypalsta on viisisivuinen. Uusien levyjen lukumäärästä päätellen ei uskoisi, että ala on ahtaalla. Lähes kolmestakymmenestä uutuudesta jouduttiin laittamaan muutama viimeksi tullut mainio levy odottamaan syksyä.

Kevät tuo Kansanmusiikki-lehdelle uusia kanavia ja toimintatapoja. Tämän lehden myötä avaamme lehden ikiomat kotisivut, joille tulee paperilehteä tukevan informaation lisäksi myös omaa sisältöä. Uutuutena aloimme kokeilla Facebook-äänestystä juttuaiheista. Kansanmusiikki-lehden juttuideat -ryhmässä eniten ääniä saaneesta aiheesta tehdään varmasti juttu. Alkuinnostus on kuitenkin ollut niin laimeaa, että katsotaan mitä siitä tulee. Näistä lisää sivulla 49.

Innostavaa kansanmusiikkikesää

Sauli Heikkilä

Liittyvät artikkelit

Kansanmusiikin maisteri Markus Rantanen ja kirjailija Marko Laihinen löivät muutama vuosi sitten osaamistaan yhteen, ja kehittelystä syntyi toimivaksi osoittautunut Maestro ja Fiktio -konsepti. Perusidea on yhdistää uusin tavoin laadukasta kansanmusiikin[…]

Lue lisää »

Kansanmuusikko Markus Rantanen ja kirjailija Marko Laihinen ovat toteuttaneet tänä vuonna Laitilan kulttuuriseura Walon hanketta Maestro ja Fiktio Kansanmusiikin matkassa! Päärahoittajana on toiminut Maaseudun kehittämisyhdistys Ravakka sekä yksityiset yritykset, säätiöt[…]

Lue lisää »