Kansanmusiikki-lehti etsii huonosti tunnettuja suomalaisia kansanlauluja seuraavan lehden nuottiliitteeseen. Onko tiedossasi jokin hieno suomalainen kansanlaulu, jota ei ehkä tunneta kovin hyvin? Ilmoita se meille. Jos sinulla ei ole tiedossa, mistä[…]
Lue lisää »Runolaulupäivä on yksi Suomen itsenäisyyden juhlavuoden merkittävimpiä valtakunnallisia tapahtumia. Siinä palataan suomalaisen kulttuurin alkulähteille. Huhtikuun 25. päivänä järjestetään kahdeksan maakunnan alueella seitsemällätoista paikkakunnalla runolaulukonsertteja ja -työpajoja. . Sinä päivänä 183[…]
Lue lisää »Kansanmusiikki 1/2017 esittelee seuraavat levyt ja julkaisut: Lekkujad: Tulinbo Ruadieh Airi Hautamäki solisteineen: Sinun omasi Ilo(iset) tytöt: Tulossa! Pentti Alakotila: Haaveita, koettuja elämän iloja Otra Helsinki–Cotonou Ensemble: The Road is[…]
Lue lisää »Historiallisen Hämeen alueella on ollut kolme maakunnallista kansanmusiikkiyhdistystä: Hämeen Kansanmusiikkiyhdistys, Etelä-Hämeen Kansanmusiikin ystävät ja Itä-Hämeen pelimannit. Näistä viime mainittu on vanhin, perustettu 1970, mutta on lopettanut toimintansa. Kaksi muuta toimii[…]
Lue lisää »Nauru on ensimmäinen asia, joka herähtää mieleen haastatteluistani naispuolisten kansanmuusikoiden kanssa. Huumori, välillä mustanpuhuvakin, oli isossa roolissa heidän jakaessaan kokemuksiaan soiton ilosta, ammatin haasteista, naiseudesta taiteen voimavarana ja siitä, ettei[…]
Lue lisää »Toteutin syksyllä 2015 pitkäaikaisen haaveeni: pidin välivuoden sairaanhoitajan työstäni ja lähdin opiskelemaan Kaustisen evankelisen opiston Ala-Könni-kansanmusiikkilinjalle. Heti opintojen alussa menimme tutustumaan Kansanmusiikki-instituuttiin. Instituutin johtaja Matti Hakamäki usutti meitä opiskelijoita tutustumaan[…]
Lue lisää »Teksti:Hannu Saha Kaustisen kansanmusiikkijuhlien pitkäaikainen hallituksen puheenjohtaja ja juhlien presidentti Viljo S. Määttälä kuoli 30.5. Kannuksessa, jossa hän viimeisen vuoden asui Kitinkannuksen kuntoutuskeskuksessa. Hän oli syntynyt Toholammilla 5.9.1923. Määttälän[…]
Lue lisää »Markku Lepistö toi tohtorintutkinnossaan esille aiemmin tuntematonta harmonikkaohjelmistoa 1800-luvulta. Markku Lepistö on taiteellisessa tohtorintutkinnossaan etsinyt ja tutkinut historiallista, 1800-luvulla harmonikalla esitettyä populaarimusiikkia ja säveltänyt uutta musiikkia yli genrerajojen. Lepistön kansanmusiikin[…]
Lue lisää »ESITTELYSSÄ Henrica Fagerlund NIMI: Henrica Fagerlund SYNTYMÄPAIKKA: Hanko AMMATTI: Muusikko, musiikkipedagogi KOTIPAIKKAKUNTA: Vantaa YHTYEET: Ääniä Le-Alem, freelancermuusikko ELÄMÄN MOTTO: One can make a change, believe in yourself Sisäinen pakko ohjaa[…]
Lue lisää »Juha Perttu on siitä harvinainen arkiston ääni, että häneltä on tallennettu rekilaulua pitkällä aikajänteellä, vuosina 1907 ja 1957. Laulujen vertailu syventää tietoa eteläpohjalaisesta rekilaulusta ja sen säilymisestä laulun käyttöyhteyksien muutoksista[…]
Lue lisää »