Kansanmusiikki

Kansanmusiikki

Etiäisessä on ytyä

Seppo Kononen

Ylä-Savon talvipäivillä helmikuussa Etiäinen esiintyi nelikkona Anna Janka-Murroksen, Riitta Väisäsen, Petri Makkosen ja Antti Janka-Murroksen hahmossa. Satakielen polkka irtosi lennossa. Kuva: Kaatja Lampinen
Ylä-Savon talvipäivillä helmikuussa Etiäinen esiintyi nelikkona Anna Janka-Murroksen, Riitta Väisäsen, Petri Makkosen ja Antti Janka-Murroksen hahmossa. Satakielen polkka irtosi lennossa. Kuva: Kaatja Lampinen

Muutama vuosi sitten tämä olisi ollut vielä täyttä utopiaa, mutta nyt se on kuitenkin totista totta: savolaiset ovat saaneet oman ammattilaisista koostuvan pelimanniyhtyeen.

Totinen taitaa tosin olla tässä yhtey-dessä väärä sana, sillä harvalla on kanttia katsoa ja kuunnella tämän uuden Etiäisen hulvattomia esityksiä suu mutrulla. Ammattinsa osaavilla on vara panna ranttaliksi yleisönsä edessä.

Ammattilaisten yhtye nousi lavalle ensimmäisen kerran viime kesän Siilifolkissa, tuolloin tosin vielä Savon tähtien työnimellä. Lopullista nimeä mietittiin pitkään ja hartaasti, kunnes alkutalvesta päädyttiin Etiäiseen. Savon murteessa etiäinen merkitsee jonkin sorttista ennakkoaavistusta, ja aika näyttää, mihin tämä soittava ja laulava etiäinen aikanaan johtaa. Toivottavasti entistä parempaan…

Taiturit ovat esiintyneet Etiäisinä nyt pari kertaa, viimeksi Ylä-Savon talvipäivillä Iisalmessa helmikuun alussa. Koko maan kansanmusiikkiväki pääsee tutustumaan heihin Samuelin Poloneesin päätöskonsertissa Kuopiossa maaliskuussa.

Takaisin kotiin

oppia jakamaan

Amattilaisia he ovat todellakin kaikki viisi: Petri Makkonen, Riitta Väisänen, Petra Lisitsin-Mantere sekä Janka-Murrokset Anna ja Antti. Hanuristi Makkonen on joukon vanhin, muilla neljällä on neljänkympin kriisi vasta 2020-luvulla.

Etiäisen synnyn taustalla on ainakin kaksi onnekasta sattumaa. Yhtäältä Pohjois-Savossa on avautunut sopivia työpaikkoja kansanmusiikin ammattilaisille, toisaalta taas maakunnasta opin tielle lähteneet eivät ole hakeutuneet joukon mukana etelään, vaan halunneet palata kotiseudulleen.

Kaikki viisi ovat Savossa syntyneitä, ja viihtyneet pelimannien seurassa aivan pienestä pitäen. Ikääntyneet peruspelimannit ovat seuranneet myötämielellä lahjakkaitten nuorten kehitystä ja olleet oikeinkin hyvillään, että nämä opissa olevat ovat lähteneet halulla neuvomaan myös vanhempiaan.

Makkonen, Väisänen, Lisitsin-Mantere ja Anna Janka-Murros ovat kaikki juuriltaan yläsavolaisia, ja Ylä-Savon pelimannit ovat suhtautuneet heihin kuin omiin lapsiinsa. Pieksämäellä syntynyt Antti Janka-Murros palautui Turusta kelpo savolaiseksi avioliittonsa myötä.

Ennen Etiäistäkin viisikko on soittanut hyvin paljon yhdessä. Viulistit Väisänen ja Anna Janka-Murros murtautuivat yleiseen tietouteen heti neitoiässä tyttöbändi Kouhojen mukana. Antti Janka-Murros taas tuli Annalle ja Petralle hyvinkin tutuksi yhteisinä opiskeluvuosina Kokkolassa Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulussa.

Kiireitä riittää

jokaisella

Kaikilla viidellä on omat, paljon aikaa vaativat työnsä musiikin opettajina. Makkosen ja Antti Janka-Murroksen työnantaja on Kuopion konservatorio, Petra Lisitsin-Mantereen taas Kuopion kansalaisopisto. Riitta Väisänen työmaa on Iisalmessa. Janka-Murroksia pitää mukavasti liikkeessä myös työ Siilifolkin tuottajina.

Etiäisellä ei ole muodollisesti johtajaa, mutta Petri Makkonen on toiminut eräänlaisena johtohahmona ryhmälle. Hän näkee ammattilaisryhmällä olevan ainakin kolme syytä toimintaan.

Ensinnäkin Etiäinen tuo esille perinteistä savolaista kansanmusiikkia. Toisekseen se antaa mahdollisuuden esittää yhtyeen jäsenten omaa säveltuotantoa. Kolmas asia on sitten se, että ammattilaisina viisikko voi tuoda soittoon sitä virtuositeettia, jota kansanmusiikkikin kaipaa.

Hanuri, viulu, basso, mandoliini… Etiäiset taitavat monia instrumentteja eikä siinä kaikki. Petra Lisitsin-Mantere muistuttaa, että kaikki myös laulavat.

– Tarpeen mukaan voimme esittää kappaleita vaikka viisiäänisinä sovituksina.

Mutta ei niin hyvää, etteikö aina myös jotain pulmaa. Anna Janka-Murros sanoo, että vaikeinta on löytää kiireisille etiäisille yhteistä harjoitusaikaa.

– Mutta aina kun joku esityspyyntö tulee, kyllä se aika jostain saadaan.

Liittyvät artikkelit

Teksti ja kuva: Sauli Heikkilä Nykyään menestymiseen tarvitaan tarina. Usein se on keksitty. Tuulettaren tarina on tosi ja Tuuletar myös menestyy. Viimeisin saavutus oli Etno-Emma. Tuulettaren tarinan päähenkilöiden taustoissa on paljon[…]

Lue lisää »

Ennen kansallispuku oli aika lailla pakollinen osa kansanmusiikkiesitystä. Sitten sitä vastaan kapinoitiin. Minkälaisin ajatuksin suomalaiset kansanmuusikot nykyään valitsevat esiintymisasunsa? Ensimmäinen kansanmusiikin ammattilaisiksi kouluttautunut muusikkopolvi toimi tienraivaajana monessa asiassa, mitä nykyään[…]

Lue lisää »