Kansanmuusikot ja barokkimuusikot ovat monilla tavoin hengenheimolaisia, ja viime aikoina tämä yhteys on päässyt yhä useammin näkyville. Krishna Nagarajan tohtorikonsertissa kuultiin suomalaisiin kansansävelmiin perustuva barokkityylinen tanssisarja, ja Kreeta-Maria Kentala yhdisti Proms-festivaalilla Corellia ja Lampaanpolskaa.
Italialaisen Arcangelo Corellin (1653–1713) La Follia -variaatiot ja eteläpohjalainen Lampaanpolska ovat lähempää sukua kuin luulisi. Molemmat perustuvat samaan folia-sointukulkuun, joka levisi ympäri Eurooppaa, saaden näinkin eri muotoja. Corelli sävelsi sen pohjalta kuuluisat La Follia -variaationsa vuonna 1700. Suomeen folia rantautui Ruotsin kautta ja tunnetaan muun muassa lauluna ”Yksi, kaksi, kolme, neljä, anna iloinen olla…”
Lontoon maineikkaalla Proms-festivaalilla kattauksen suomalaista musiikkia esittivät tänä vuonna Anu Komsi, Milla Viljamaa, Eero Palviainen, Andrew Lawrence-King sekä Kreeta-Maria Kentala. Viimeksi mainittu on maamme merkittävimpiä barokkimusiikin spesialisteja mutta myös kaustislainen pelimanni, jonka isä oli kirkkomuusikko, musiikinopettaja, pelimannipiirien vetäjä ja Hääkuoron perustaja Aaro Kentala ja vaari pelimanni ja säveltäjä Viljami Niittykoski.
Kaustisella kansanmusiikki ja klassinen musiikki ovat aina kulkeneet rinnakkain. Viulusointi on klassisen puhdas ja mehevä.
– Kaustislaisilla ei ole ollut rajoja, kertoo Kreeta-Maria Kentala. Isä saattoi innostua tekemään tyttökuorolle sovituksen vaikka Syksyn sävelen voittajakappaleesta. Konsta soitti Montin Czardasta ja Händelin Largoa, vaari veteli viululla Mozartin turkkilaista marssia.
Tove Djupsjöbacka
Lue lisää Kansanmusiikki-lehdestä 3/2017. Ilmestyy 29.9.