Kansanmusiikki

Kansanmusiikki

Urho Myllymäki loi eteläpohjalaista kaksirivisperinnettä

Suomen ohella tulee kuluneeksi sata vuotta myös kauhajokisen mestaripelimanni Urho Myllymäen (1917–1995) syntymästä. Luontainen lahjakkuus ja musiikillinen verenperintö tekivät hänestä arvostetun mestaripelimannin, kaksirivisen haitarin ja viulun soittajan sekä eteläpohjalaisen kansanmusiikin puolestapuhujan.

Urho Myllymäen musiikillinen lahjakkuus periytyi isältä Iisakki Myllymäeltä, Hiskin-Iikkoolta (1891–1963), joka oli arvostettu pelimanni. Myös Urhon äidin Alinan käsityötaitoja ihailtiin, ja pariskunnan taidot tunnettiin laajalti.

Iisakki Myllymäen tiedetään oppineen soittamaan Kauhajoen Harjankylän myllyllä sinne 1889 muuttaneen Jooseppi Saarikosken eli Mylläri-Juuseen opissa. Tämä oli tunnettu hääpelimanni yhdessä lyömättömän soittokaverinsa, niin ikään mylläri Alfred Metsärannan eli Jupakan Alfreen kanssa. Myllärit soittivat vesimyllyn myllykamarissa, ja nuorempi polvi kuunteli. Näin myös Iisakki Myllymäki oppi soittamaan: itse sinnikkäästi harjoittelemalla, mestareita kuuntelemalla sekä heidän soittoaan matkimalla.

Teksti: Niina Kiprianoff
Kuva: Kansanmusiikki-instituutin
arkisto, Leo Torppa

Urho Myllymäki

Lue koko artikkeli Kansanmusiikki 3/2017. Ilmestyy 29.9.

Liittyvät artikkelit

Onko Kiharakolmion tavoitteena murtautua suuremmankin yleisön tietoisuuteen vai onko näin hyvä? Kuinka ehditte tehdä keikkaa kuluvana vuonna? Keikkoja on sopivasti, on ollu jo Folklandia, Samuelin Poloneesi, Kaustinen ja Spelit. Piänempiä[…]

Lue lisää »

Teksti ja kuva: Sauli Heikkilä Nykyään menestymiseen tarvitaan tarina. Usein se on keksitty. Tuulettaren tarina on tosi ja Tuuletar myös menestyy. Viimeisin saavutus oli Etno-Emma. Tuulettaren tarinan päähenkilöiden taustoissa on paljon[…]

Lue lisää »