Kansanmusiikki

Kansanmusiikki

Urho Myllymäki loi eteläpohjalaista kaksirivisperinnettä

Suomen ohella tulee kuluneeksi sata vuotta myös kauhajokisen mestaripelimanni Urho Myllymäen (1917–1995) syntymästä. Luontainen lahjakkuus ja musiikillinen verenperintö tekivät hänestä arvostetun mestaripelimannin, kaksirivisen haitarin ja viulun soittajan sekä eteläpohjalaisen kansanmusiikin puolestapuhujan.

Urho Myllymäen musiikillinen lahjakkuus periytyi isältä Iisakki Myllymäeltä, Hiskin-Iikkoolta (1891–1963), joka oli arvostettu pelimanni. Myös Urhon äidin Alinan käsityötaitoja ihailtiin, ja pariskunnan taidot tunnettiin laajalti.

Iisakki Myllymäen tiedetään oppineen soittamaan Kauhajoen Harjankylän myllyllä sinne 1889 muuttaneen Jooseppi Saarikosken eli Mylläri-Juuseen opissa. Tämä oli tunnettu hääpelimanni yhdessä lyömättömän soittokaverinsa, niin ikään mylläri Alfred Metsärannan eli Jupakan Alfreen kanssa. Myllärit soittivat vesimyllyn myllykamarissa, ja nuorempi polvi kuunteli. Näin myös Iisakki Myllymäki oppi soittamaan: itse sinnikkäästi harjoittelemalla, mestareita kuuntelemalla sekä heidän soittoaan matkimalla.

Teksti: Niina Kiprianoff
Kuva: Kansanmusiikki-instituutin
arkisto, Leo Torppa

Urho Myllymäki

Lue koko artikkeli Kansanmusiikki 3/2017. Ilmestyy 29.9.

Liittyvät artikkelit

Jos joku musiikin harrastaja innostuisi vertailemaan 1800-luvun hittejä eli rekilauluja ja vaikkapa suomalaista räppiä, se ei ihan helpolla onnistuisi. Räppiä kyllä soitetaan tuutin täydeltä ja on mistä valita, mutta rekilauluja[…]

Lue lisää »

Wiljami Niittykosken syntymästä tuli viime vuonna kuluneeksi sata vuotta. Niittykoskesta oli artikkeli Kansanmusiikki-lehden numerossa 2/2015. Tammikuussa toimitukseen tuli tarjolle oheinen juttu, jonka julkaisemme nyt tässä. Kiitos kirjoittaja Oona Harjulle.  Wiljami[…]

Lue lisää »