Kansanmusiikki

Kansanmusiikki

Urho Myllymäki loi eteläpohjalaista kaksirivisperinnettä

Suomen ohella tulee kuluneeksi sata vuotta myös kauhajokisen mestaripelimanni Urho Myllymäen (1917–1995) syntymästä. Luontainen lahjakkuus ja musiikillinen verenperintö tekivät hänestä arvostetun mestaripelimannin, kaksirivisen haitarin ja viulun soittajan sekä eteläpohjalaisen kansanmusiikin puolestapuhujan.

Urho Myllymäen musiikillinen lahjakkuus periytyi isältä Iisakki Myllymäeltä, Hiskin-Iikkoolta (1891–1963), joka oli arvostettu pelimanni. Myös Urhon äidin Alinan käsityötaitoja ihailtiin, ja pariskunnan taidot tunnettiin laajalti.

Iisakki Myllymäen tiedetään oppineen soittamaan Kauhajoen Harjankylän myllyllä sinne 1889 muuttaneen Jooseppi Saarikosken eli Mylläri-Juuseen opissa. Tämä oli tunnettu hääpelimanni yhdessä lyömättömän soittokaverinsa, niin ikään mylläri Alfred Metsärannan eli Jupakan Alfreen kanssa. Myllärit soittivat vesimyllyn myllykamarissa, ja nuorempi polvi kuunteli. Näin myös Iisakki Myllymäki oppi soittamaan: itse sinnikkäästi harjoittelemalla, mestareita kuuntelemalla sekä heidän soittoaan matkimalla.

Teksti: Niina Kiprianoff
Kuva: Kansanmusiikki-instituutin
arkisto, Leo Torppa

Urho Myllymäki

Lue koko artikkeli Kansanmusiikki 3/2017. Ilmestyy 29.9.

Liittyvät artikkelit

Markku Lepistö toi tohtorintutkinnossaan esille aiemmin tuntematonta harmonikkaohjelmistoa 1800-luvulta. Markku Lepistö on taiteellisessa tohtorintutkinnossaan etsinyt ja tutkinut historiallista, 1800-luvulla harmonikalla esitettyä populaarimusiikkia ja säveltänyt uutta musiikkia yli genrerajojen. Lepistön kansanmusiikin[…]

Lue lisää »

– Niin paradoksaalista kuin se onkin, laulaessamme emme saisi ajatella ääntä, vaan sanoissa olevaa ilmaisuenergiaa, jolla saamme vokaaleihin vivahderikkaan, soivan peruslinjan.  Olemme vokaalitaiteilijoita ja koemme puhuvamme äänteitä joka solulla, ei[…]

Lue lisää »