Kansanmusiikki

Kansanmusiikki

Laulamisen pitkä ketju – Udmurtiassa ja Mordvassa otetaan vieraat vastaan laulaen

Udmurtia- Panoraama

Värikkäät puvut ja äänet olivat vastassamme kulttuuritalon portailla, kun pikkubussillinen tutkijoita ja taiteilijoita Sibelius-Akatemiasta sekä Udmurtian ja Mordvan valtionyliopistoista  saapui kylään. Kohtasimme vahvan laulun ja elävän perinteen.

–Ehkä täällä otetaan vieraita vastaan tällä samalla kaavalla aina. Meille sanottiin: ’juo, juo!’ ja tarjottiin paikallista pontikkaa. Onkohan täällä vieraillut niin paljon suomalaisia, että osataan kehottaa juomaan suomeksi, laulaja Maari Kallberg kertoo miettineensä.

Asia ei kuitenkaan ollut niin yksinkertainen. Kehotus oli kyllä udmurtin kieltä, mutta merkitys oli sama kuin suomen kielessä.

– Olimme tuossa kylässä ensimmäiset suomalaisvieraat kahdenkymmenen vuoden tauon jälkeen, Maari kertoo.

Sibelius-Akatemian ja Runolaulu-Akatemian ryhmä oli matkalla toukokuussa 2017 tutustuakseen perinteeseen kylissä, mutta myös yliopistojen kansanmusiikin koulutuksen yhteistyön sekä tutkija-, opettaja- ja opiskelijavaihdon edistämiseksi.

Kylän kulttuuritalon pöydässä oli lukuisia piirakoita, leipää, hapankaalia ja -kurkkuja sekä muita herkkuja odottamassa vieraita.

– Millaista pontikkaa teillä keitetään, kysyi yli 80-vuotias udmurttinainen.

Vastasimme, ettei meillä saa keittää omaa pontikkaa.

– Eihän meilläkään saa – mutta minkälaista siis teette itse?

Pöydän ääressä tunnelma oli välitön. Vieraiden saapuminen kylään oli juhla.

Pekka Huttu-Hiltunen ja Mordvan valtionyliopiston perinteenkerääjä äänittävät laulua ja  haastattelevat laulajia. Kuva: Timo Väänänen
Pekka Huttu-Hiltunen ja Mordvan valtionyliopiston perinteenkerääjä äänittävät laulua ja
haastattelevat laulajia. Kuva: Timo Väänänen

Lue lisää Kansanmusiikki-lehdestä 3/2017

Liittyvät artikkelit

Helsinki_Cotonou_Ensemble-4

Voittoja ja vastoinkäymisiä

Teksti: Riikka Hiltunen, kuva: Helsinki-Cotonou Ensemblelle on tapahtunut paljon viimeisen vuoden sisään: Yhteisörahoituksen avuin julkaistu suitsutettu kakkosalbumi, Vuoden kansanmusiikkilevy 2014 -tunnustus ja harmillisten viisumiongelmien kanssa taistelua. Suomalais-beniniläiseen Helsinki-Cotonou Ensembleen on[…]

Lue lisää »

Wiljami Niittykosken syntymästä tuli viime vuonna kuluneeksi sata vuotta. Niittykoskesta oli artikkeli Kansanmusiikki-lehden numerossa 2/2015. Tammikuussa toimitukseen tuli tarjolle oheinen juttu, jonka julkaisemme nyt tässä. Kiitos kirjoittaja Oona Harjulle.  Wiljami[…]

Lue lisää »