Kansanmusiikki

Kansanmusiikki

“Isovanhempieni laulu on kauneinta mitä tiedän”

Anette

Teksti: Jaana-Maria Jukkara/ Maailman musiikin keskus, kuva: Elina Julin

Lapsuudestaan saakka musiikin ympäröimänä kasvaneelle Anette Åkerlundille ajatus musiikista myös ammattina hahmottui sillä hetkellä kun hän päätti pyrkiä Sibelius-Akatemiaan. Esiintyminen Suomen helluntaiseurakunnissa gospel-muusikkovanhempien mukana oli merkittävä osa Anetten musiikillista kehitystä. Intohimo flamencoon syttyi lukioikäisenä. Nyt tulevaisuutensa Suomessa sekä Espanjassa näkevä muusikko yhdistääkin musiikissaan Suomen romanien musiikin ja flamencon.

Koti Tuusulassa oli vilkas paikka. Sukurakkaus on yksi romaniperinteen olennaisimmista piirteistä ja Aneten kotona perinteestä pidettiin kiinni. Aneten vanhemmat ovat olleet aktiivisia romanipolitiikassa lähes 40 vuotta; äiti Tuula Åkerlund on alan yhden keskeisimmän järjestön Romano Missio ry:n toiminnanjohtaja ja isä Valfrid Åkerlund on muusikko, monipuolinen musiikin ammattilainen ja graafikko.

– Meillä kävi paljon romaneita, ihan tavallisia romaneita sekä ns. romaniaktiiveja. Koska olemme uskovaisia, meillä on aina ollut muitakin kuin romanitaustaisia ystäviä seurakunnissa eri puolilla Suomea. Olen todella kasvanut serkkujeni, tätieni ja enojeni kanssa – perheet ovat pitäneet aina paljon yhteyttä ja esim. varhaisnuoruuden viikonloput vietin yhdessä serkkujeni kanssa Riihimäellä ja Järvelässä, Anette kertoo.

Romanikieltä Anette on opiskellut aktiivisesti muun muassa Punkaharjun kesäkoulussa. 1994 hän teki serkkunsa Heidi Hedmanin kanssa paikallisille kyläjuhlille mustalaistanssi- ja lauluesityksen. Tästä alkoi aktiivinen venäläisten mustalaistanssien treenaus. Serkukset esittivät repertuaariaan romanikulttuuritapahtumissa yhdessä Aneten  vanhempien kanssa mm. Turussa ja Maarianhaminassa. Vuonna 1997 näyttelijä Seija Lindgrén kutsui Aneten mukaan mustalaismusiikkiteatteri Tsugaréshin Leirituli-esitykseen, joka toteutettiin Savoy-teatterissa Helsingissä. Anette lauloi suomalaisia mustalaislauluja ja tanssi venäläisiä mustalaistansseja. Projekti oli Aneten uralla erityisen merkittävä.

– Seija Lindgrén oli minulle tärkeä roolimalli kouluikäisenä. Ihailin häntä ja myöhemmin olen ymmärtänyt että hän sai minutkin esiintymään sekä rakastamaan esiintymistä.

Vanhemmilleen Anette on ikuisesti kiitollinen siitä että he laittoivat tyttärensä musiikkiopistoon ja hän toivoo muiden romanilapsien saavan saman mahdollisuuden. 8-vuotiaana Keskisen Uudenmaan musiikkiopistossa alkaneet piano-opinnot loivat musiikin tekemiselle vankan pohjan.

Parhaillaan Anette opiskelee Taideyliopiston Sibelius-Akatemian kansanmusiikin aineryhmässä laulua, pianoa, improvisaatiota ja sävellystä – sekä flamencoa. Vuodesta 2009 lähtien Anette on opiskellut flamencolaulua, -tanssia ja -sävellystä Espanjassa Sevillassa Fundación Christina Heerenin flamencokoulun laululinjan kesäkurssilla ja Esperanza Fernándezin CAFS-flamencokoulun laululinjalla sekä Barcelonassa ESMUC Escuela Superior de Musica Cataluña -musiikkikorkeakoulun flamencolinjalla.

Musiikillisista esikuvistaan Anette kertoo näin:

– Jos flamencolaulajista on pakko sanoa yksi, se on Estrella Morente, koska satuin ostamaan hänen levynsä ensimmäisenä flamencolevynäni ja se vaikutti koko kuvaani flamencomusiikista. Eurooppalaisesta mustalaismusiikista olen ihaillut jo 90-luvulta asti Kalyi Jag -yhtyeen unkarilaista romaninaislaulajaa Ágnes Künstleria. Kävin yhtyeen konserteisssa Porvoon mustalaismusiikin festivaaleilla pari kertaa yläasteiässä. Nykyään kuuntelen heidän levyjään lähes päivittäin. Suomesta esikuvani ovat ehdottomasti isovanhempani Fanny ja Viktor Hedman. He lauloivat yhdessä säestyksettä suomalaisia kaaleenlauluja (mustalaislauluja) nuoruudestaan saakka ja se on kauneinta musiikkia, mitä olen koskaan kuullut.

Tämänhetkisistä projekteista puhuttaessa Anette mainitsee innostuneesti ennen kaikkea kansainvälisen yhteistyön.

– Minulla on ihana projekti – teen yhteistyötä madridilaisen romanin ja flamencopianistin Pablo Suárezin sekä hänen Camerata Flamenco Project -yhtyeensä kanssa. Yhdistämme suomalaisen kaaleenlauluperinteen ja flamencon.

Kotoa peräisin oleva aktivismi romaniasiassa kantaa tulta myös Aneten sielussa.

– Olen tekemässä ihmisoikeuksista ja romaneitten taistelusta syrjintää vastaan romanikulttuurin ja -musiikin teosta. Etsin siihen muusikoita ja muitten taiteenalojen ihmisiä joita nämä asiat kiinnostavat ja toivoisin yhteydenottoja. Romanitaustani tekee musiikistani poliittista, puhuin poliittisista aiheista tai en.

Liittyvät artikkelit

Kysymykset: Sauli Heikkilä Kuva: Aija Sillanpää Duo Jemina ja Selina Sillanpäällä on takanaan jo neljännesvuosisadan ura. Isä, pitkän linjan muusikko Seppo Sillanpää ohjasi tytöt musiikin pariin ennen kuin he osasivat[…]

Lue lisää »
IsoIlo_Kaustinen_21

Persoonallinen pelimanniyhtye: Iso Ilo

Oulunsalolainen  Iso Ilo on iso iloinen pelimanniyhtye. Yhtyeeseen kuuluu tällä hetkellä 50 laulajaa ja viisi soittajaa ja se on ollut aktiivinen osa  Oulunsalon Nuorisoseuran toimintaa vuodesta 1962. Kuoronjohtajana toimii Oulun[…]

Lue lisää »