Poikkitela: Närrin polska
Julkaisija: Scaramouche 2025
Poikkitela on tuoreehko yhtye, jolle ennustan menestystä ja pitkää ikää. Levyllä on genren rajoja rakkaudella venyttävää nykykansanmusiikkia, kuten yhtye itse osuvasti kuvailee. Närrin polska -levyllä on yhtyeen jäsenten säveltämiä kappaleita, jotka sopivat hienosti yhteen. Jopa niin hienosti, etten jossain kohtaa levyn loppupuolella tajunnut biisin vaihtuneen, mikä voi olla myös vaaran merkki itsensä toistamisesta. Levyn alkupuolen sävellykset persoonallisine otteineen luovat mielenkiintoisen ja polveilevan kokonaisuuden. Runsas soittimien käyttö lisää monipuolisuutta ja antaa yhtyeelle ihan omanlaisensa, tunnistettavan soundin. Paikoin olin kuulevinani jonkinlaista haparointia yhteen soittamisessa, mutta pieni särö tuo myös letkeää, pelimannimaista otetta. Levyllä on helmiä, joita ei ole julkaistu digitaalisilla alustoilla ja kansiin painetut lauseen mittaiset kuvailut kappaleista paitsi johdattivat tunnelmaan, myös saivat hymyn huulille. Levyn mukana tuli linkki nuottiliitteeseen, mikä lienee iloinen asia muusikoille. Tanssijoille taas selkeät, mutta vaihtelevat rytmit ovat tervetulleita.
Soja Murto
—-
Lena Jonsson & Johanna Juhola: The power of polska
Julkaisija: Nordic notes 2025
Lena Jonsson on kotimaassaa
n Ruotsissa vankan aseman saavuttanut viulisti, joka yhdistää musiikissaan kansanmusiikin muihin genreihin sulavasti ja kiehtovasti. Johanna Juhola on Suomessa tunnettu haitari-virtuoosi, joka myös rikkoo rohkeasti ja menestyksekkäästi genrerajoja. Kumpikin on kansainvälistäkin suosiota nauttiva ja syystä.
The power of polska -levy yhdistää nämä supernaiset. Luontevasti levyllä yhdistyvät ruotsalainen ja suomalainen kansanmusiikkiperinne. Juholan ja Jonssonin säveltämiä täyteläisiä, tunteita herättäviä kappaleita täydentävät kolme tradikappaletta, joiden sovitukset tuovat niihin ihanasti jotain uutta ja tuttuus luo turvallisuutta. Syvempien tunteiden lisäksi kappaleista löytyy rutkasti leikkisyyttä. Erityisesti hymyilytti Juholan säveltämä Childhood hero. Tunnistatko, kuka Juholan lapsuuden sankari on? Paikoin olin löytävinäni lainaa myös joistain muista sävelletyistä kappaleista, arvoitukseksi jää, onko se tarkoituksellista.
Ihastuttavaa on, että vaikka kummallakin naisella on pitkä ura jo tehtynä ja soittaminen kuulostaa helpolta ja on vankan ammattimaista, se ei silti tunnu rutiininomaiselta eikä varsinkaan tylsältä. Kun kumpikin on vahva tekemisessään, ottaa tilansa ja antaa toiselle omansa kietoen sävelet saumattomasti yhteen, on lopputulos maaginen. Paula Susitaipaleen luomat levynkannet valokuvineen ja puvustuksineen johdattavat täydellisesti värikkyydellään levyn tunnelmiin.
Soja Murto
—-
Polenta: Matkaaja
Julkaisija: Polenta Music Oy 2026
Polenta on viimeistään tällä kolmannella levyllään vakauttanut menestyksekkään paikkansa Suomen kansanmusiikkikentällä. Yhtye on palkittu Vuoden kansanmusiikkilevystä ja voittanut Konsta Jylhä -kilpailun. Matkaaja-levyllä, kuten edeltäjällään Karkelolla, on yhtyeen jäsenten säveltämää musiikkia, joka pysyy varsin tukevasti perinteisen kansanmusiikin viitoittamalla tiellä, mutta omaa notkean modernin, pelottoman otteen. Polka Quarantine -kappale on yhtyeen ulkopuolisen Jonna Lankisen säveltämä, mutta istuu levylle varsin saumattomasti. Soitto on tarkkaa ja hallittua, menee mukavasti ”jalan alle” ja useat soittimet luovat täyteläisen äänimaiseman vuorotellen ja yhdessä paisuttaen. Soitinten lisäksi yhdessä kappaleessa kuullaan myös ihmisääntä, joskin sanattomana, ja sitä soisin kuulevani lisääkin, sillä se resonoi sisuksissa ja täydensi nautintoa. Kielisekamelska kappaleiden nimissä ja englanninkieliset tekstit levyn kansissa ihmetyttävät vähän, mutta toki ymmärrän kansainvälisille markkinoille tähtäämisen. Pidän kyllä kappaleiden nimien huumorista ja löysin sitä mukavasti myös itse biiseistä, kuten osasin jo yhtyeeltä odottaa. Levyn kannet eivät anna oikeutta sisällön raikkaudelle ja mukaansa tempaavuudelle.
Soja Murto
