Kansanmusiikki

Kansanmusiikki

Mies tanssii

Miestanssi

”Tulin tässä valvomaan järjestystä, ettei täällä hurrata turhia.” Näin toteaa isokokoinen järjestyksenvalvoja takanani ja naurahtaa vielä makeasti, kun etsin istumapaikkaa Lapuan pesäpallostadionin katsomosta. En ole ainoa, jota Suomen ensimmäiset miestanssipidot tai oikeammin Mies-tanssipidot kiinnostavat. Esityksen alkuun mennessä lähes koko katsomo on täynnä, eli paikalla on tuhatkunta ihmistä odottamassa aivan uutta elämystä.

Yleisö ei vaikuta sellaiselta, jonka olettaisi olevan tanssista tai kansantanssista kiinnostunutta, vaan se edustaa hyvin kirjavaa ja eri-ikäistä joukkoa, vaikkakin yleisvaikutelma antaa olettaa suurimman osan olevan paikallisia tai ainakin pohjalaisia. Esiintyjät puolestaan edustavat niin paikallista kuin kansainvälistäkin miesvoimaa. Jotain uutta on todellakin tiedossa.

En innostunut, kun kuulin ensimmäisen kerran miestanssipitoja suunniteltavan Suomeen ja Lapualle. Pikemminkin olin yllättynyt ja skeptinen ajatuksen suhteen.  Tiesin kyllä Virossa useampaankin kertaan toteutetusta miestanssitapahtumasta, jonka taustalla on sikäläinen vahva kansantanssiharrastuksen perinne.  Myös virolaisen kansantanssikaanonin monet miestentanssit vaikuttavat siihen, että kansantanssia ei siellä nähdä pelkästään paritanssina, eikä sillä ole voimakasta feminiinistä leimaa, jollainen kansantanssiin Suomessa usein liitetään. Virolainen esikuva oli selkeästi Lapuan miestanssipitojen taustalla, sillä eteläisen naapurin vastaavia tapahtumia on järjestetty Rakveressa, Lapuan ystäväkaupungissa. Olikohan nyt kuitenkin vähän innostuttu liikaa ja oltaisiinko haukkaamassa turhan isoa palaa?

Vähitellen kun tietoa miestanssipidoista alkoi tulla enemmän, käsitykseni alkoi muuttua. Kyse ei olisi millään tavoin perinteisestä kansantanssitapahtumasta vaan todellisesta miehisestä tanssi-ilottelusta, jossa tanssityylien raja-aidat murtuisivat. Kesän lähestyessä tulinkin vakuuttuneeksi siitä, että tämä olisi jotain, mikä pitäisi kokea. Toki myös tekijäjoukko oli sellainen, jolta oli näyttöjä pitkältä aikaa, joten mitään puolivillaista tuskin päästettäisiin läpi. Ari Numminen, Timo Saari, Jukka Haapalainen ja Heikki Salo edustavat alojensa huippua, ja oli huikea ajatella, mitä näin eritaustaiset raudanlujat ammattilaiset saisivatkaan aikaan.

Mikään helppo urakka Mies-tanssipidot ei kuitenkaan ollut tekijöilleen. Vaatii todellista rohkeutta tuoda tällainen tapahtuma keskelle syvintä Lakeutta. Vaikka pohjalainen mies tanssii ja on tanssinut vuosisatojen ajan, ei tanssin asema esittävänä taiteena ole välttämättä itsestään selvä täällä kuten ei oikeastaan juuri missään Suomessa suurimpien kaupunkien ulkopuolella. Ei etenkään, kun esiintyjinä olisi pelkkiä miehiä.

Lue lisää Kansanmusiikki 3/2017 ilmestyy 29.9.

Liittyvät artikkelit

Heinäkuussa pystytettiin eteläsavolaiseen Savonrannan kuntaan Suomen ensimmäinen kansanmusiikkia kunnioittava patsas. Matti Honkasen muotoilema jouhikko-aiheinen muistomerkki kunnioittaa savonrantalaista kansanpelimanni Juho Villasen ja kansanmusiikin tallettaja ja tutkija Armas Otto Väisäsen muistoa.

Lue lisää »
12120073_10153176870083067_5560403122872094334_o

Vihreä festivaali valkoisessa kaupungissa

The Irish Festival of Oulu sai etukäteen niin paljon huomiota, että oli lähdettävä katsomaan, muuttuiko valkoinen kaupunki tosiaan viikoksi vihreäksi. Ehdin mukaan vasta perjantain lounaskonsertille, mutta pitkin viikkoa oli kaupungissa[…]

Lue lisää »