Kansanmusiikki

Kansanmusiikki

Levy-uutuuksia Kansanmusiikki 2/2016 -lehdestä

Sampo Lassila Narinkka: Vierailla maillaSampo Lassila

Narinkaattori Records NARI002, 2016

Sampo Lassila Narinkan Vierailla mailla on alkuvuoden hienoimpia kansanmusiikkilevyjä. Levy koostuu kuulokuvista, jotka vievät kuulijan niin Suomeen ajautuneen maahanmuuttajan kuin muille maille lähteneen suomalaisenkin elämään. Kansivihkon koskettavat, tragikoomiset ja hulvattomat tarinat avaavat instrumentaaliset kappaleet elokuvallisiksi näyiksi, joista löytyy elämän koko kirjo iloineen, pelkoineen, odotuksineen ja suruineen. Harvoin ovat kansitekstit niin olennainen osa levyn kokonaisuutta.

Lassila itse luonnehtii musiikkiaan Suomi-klezmeriksi, mutta löytyy levyltä myös vahvoja argentiinalaisvaikutteita ja toivokärkimäistä suomimelodisuutta. Äänikuvat soivat upeasti, Aleksi Santavuoren viola pomposan (viisikielinen barokin ajan viola) ja Harri Kuusijärven haitarin kuljettaessa elämän makuisia melodioita, Lassilan basson luodessa puolestaan musiikille vankan pohjan. Tyylikkään pienimuotoisesti käytetyt muut soittimet ja tavarat (kengästä viola da gambaan) vahvistavat vielä äänimaailman elokuvallisuutta. Ja kun äänityskin on erinomainen, niin ei tätä voi kuin kehua. Taitaapa levy vierailla levylautasella varsin taajaan.

Kokonaisuuden kruunaa vielä Jimmy Träskelinin (taas kerran) tyylikäs kansitaide.

Paul Silfverberg

Jussi Syren and The Groundbreakers: Bluegrass SingerJUSSI-SYREN-AND-THE-GROUNDBREAKERS-BLUEGRASS-SINGER-2015-webcover_1400-1400px

HOBG-003, 2015

Tässä on ehkä  vuoden paras perinteinen bluegrass-levy. Siis maailman paras. Jussi Syren on hionut kolmenkymmenen vuoden aikana itsestään todella kovan bluegrass-luun. Hänen laulusoundinsa on ollut aina hyvä, mutta nyt siinä alkaa olla sellaista sielukkuutta ja hohtoa, että vertailukohdat on otettava genren kovimmista ja kunnioitetuimmista tähdistä. Tai mitäpä sitä vertailemaan. Sanonpa vaan, että omiin korviini Jussi kelpaa siinä kuin Ralph Stanleykin. Jussi Syrenin (laulu ja mandoliini) lisäksi levyillä soittavat Tauri Oksala viisikielistä banjoa, J.P. Putkonen kitaraa ja Kari Hella bassoa. Kaikki myös laulavat stemmoja kuten aitoon bluegrass-tyyliin kuuluukin.

Pääosa uuden levyn materiaalista tulee Syrenin kynästä. Laulut kuullostavat hyvinkin omakohtaisilta, kuten levyn nimikappale Bluegrass Singer, mutta mukana on myös bluegrass-banjon historiaa hauskasti valloittava The Banjo Song. Se on varmaankin ensimmäinen pelkästään banjosta kertova bluegrass-laulu ja oikein mainio sellainen. Kyseisellä Syrenin sävelmällä pääsee yhtyeen banjisti Tauri Oksala herkuttelemaan soittamalla viiden legendaarisen banjistin likkejä tarinan edistyessä. Vuoronsa saa niin Earl Scruggs, Don Reno, J.D. Crowe,  Raymond Fairchild kuin Ralph Stanleykin ja kaikki Taurin taitavien sormien välittämänä. Hieno esitys joka löytyy myös juutuupista, kannattaa katsoa!

Syrenin omien sävelmien lisäksi haluan vielä nostaa esiin aivan älyttömän hienon version Kari Kuuvan vanhasta Pienen pojan haaveet -biisistä. Tämän Jarno Sarjaselle alunperin kirjoitetun laulun on versioinut monikin suomalainen kantrahtava artisti, mutta nyt meillä on käsissä definitiivinen versio. Nyt laulu soi jo amerikkalaisillakin radioasemilla nimellä My Dreams of Yesterday.

Antti Kettunen

Kaskikuusen pelimannit: On aika laulunkaskikuusen pelimannit

Lapinlahtelainen mestaripelimanni Kalevi Kainulainen on tuottelias kansanmusiikin säveltäjä, kappaleiden määrä noussee jo yli 300:n. Hän on myös siinä onnellisessa asemassa, että hänellä on kotiorkesteri Kaskikuusen pelimannit, joka on innokas soittamaan ja levyttämään hänen kappaleitaan. Näin kappaleet tulevat myös yleiseen tietoisuuteen eivätkä jää pöytälaatikkoon.

Mennä talvena äänitetty On aika laulun on Kainulaisen levy, jonka kaskikuuselaiset ovat valmistaneet viulisti Riitta Väisäsen johdolla. Nuori ja innostava musiikin ammattilainen on trimmannut pelimanniorkesterin kelpo kuntoon ja myös sovittanut levyn kappaleita yhdessä Anna Janka-Murroksen, Anna-Kaisa Tolvasen ja mestarin itsensä kanssa. Lauluvoima tulee Varpaisjärven mies- ja naislaulajilta sekä Ylä-Savon pelimannien lauluryhmältä.

Ensilevylle Kaskikuusen pelimannit tallensivat Kainulaisen iskelmiä, toiselle hengellisiä sävelmiä. Kolmas cd on läpileikkaus 1970-luvulla alkaneesta pelimannimusiikin sävellyksestä. On perinteistä marssia, valssia, polkkaa ja sottiisia, mutta myös myöhempien aikojen humppaa ja jopa jatsia sellaisena, kuin se entisen metsurin korvassa soi. Ainakin Reipas humppa Kuopijoon tullee tutuksi koko maan kansanmusiikkiväelle, kun Samuelin poloneesi soi Kuopiossa ensi talvena.

Korven keskellä asuvan Kainulaisen päässä syntyy erinomaisen kauniita melodioita, ja kun sopivia sanoittajia ei ole lähellä, hän on ruvennut itse rustaamaan hyvinkin puhuttelevia runoja. Vaatimattomaan Kainulaiseen jos kehen sopivat sanat ”syvissä vesissä ne isot kalat kutevat”. Kaskikuusen pelimanneja, sen lauluryhmää ja erityisesti Riitta Väisästä on kiitettävä, että he tajuavat mestarin arvon lauluntekijänä.

Seppo Kononen

Lehdessä arvioitu myös:

Sirkka Haavisto: Kuinka olen elänyt
Ville Ojanen: Kameleontti
Mutaveijarit: Ympäri ämpäri
Poplarit: Vimpeli
Outi Pulkkinen: Lemminkäinen
Pentti Rasinkangas: Papanapa
Kuunkuiskaajat: Revitty rakkaus
Hannu Rahikainen: Vuoma-Pertin perintöä
Tansseja Tanhuvakasta: Tavallisen taajaan
Sami Kukka: Meidän laulu
Arja Kastinen: Emanuel
Transkaakko: Suvi
Kreeta-Maria Kentala: Side by side
Timo Alakotila & piano
Eric Bibb and North Country Far with Danny Thompson: The happiest man in the world

Liittyvät artikkelit

Vepsäläisiä lühüdpajoja. Maailman musiikin keskuksen julkaisuja 16. Helsinki 2016. 90 sivua, 100 nuotinnosta. Vepsäläiset jaetaan asuinpaikkansa perustella kolmeen ryhmään: keskivepsäläiset, etelävepsäläiset ja pohjoisvepsäläiset. Tamperelaisen Jari Eerolan tuore teos esittelee näistä[…]

Lue lisää »