Kansanmusiikki

Kansanmusiikki

Arvid Lundén on Vuoden Nuori Pelimanni

Folklandian gaalassa Arvid Lundén esitti ame­rikkalaisen Boil ´em Cabbage Down -kappaleen, joka on kulkenut mukana kuusivuotiaasta asti. Kuva: Petri Kivinen
Folklandian gaalassa Arvid Lundén esitti ame­rikkalaisen Boil ´em Cabbage Down -kappaleen, joka on kulkenut mukana kuusivuotiaasta asti. Kuva: Petri Kivinen

Koirasen perheen ja Suomen Kansanmusiikkiliiton vuorovuosin valitsema Vuoden Nuori Pelimanni -nimitys osui tänä vuonna Koirasen perheen valitsemalle kangasalalaiselle 14-vuotiaalle viulistille Arvid Lundénille. Arvid opiskelee viulunsoittoa Pirkanmaan musiikkiopistossa Ulla Tervan opissa sekä Sibelius-Akatemian nuorisokoulutuksessa, missä opettajana on Tero Hyväluoma.

Lisäksi kalenterissa on joka kesä Kangasalan Pelimannien pelimannileiri ja joulun välipäivinä nyt jo neljättä kertaa  Suomen Kansanmusiikkiliiton Oriveden kansanmusiikkikurssi.

Viulun valitseminen soittimeksi oli alusta asti selvää.

– Äidin alttoviulua soittava ystävä oli meillä kylässä viulun kanssa ja soitti yhdessä isäni kanssa. Ihastuin viulun ääneen heti ja aloin puhua vanhemmille halustani soittaa viulua.

Viulu hankittiin ja ensimmäiseksi opettajaksi tuli Leenamaija Raukola ensin yksityisoppilaana ja myöhemmin Pirkanmaan musiikkiopistossa. Musiikkiopistossa Arvid opiskelee klassisella linjalla, mutta kansanmusiikki on kulkenut koko ajan rinnalla. Leenamaija Raukolalla on ollut merkittävä rooli Arvidin kansanmusiikki-innostuksessa.

– Minulla oli hyvä tuuri, kun Leenamaijalta sain kansanmusiikkikärpäsen pureman.

Leenamaija rohkaisee vasta-alkajatkin heti lavalle, ja antaa heille myös vastuuta.  Arvid onkin ollut yksi Kangasalan Pikkupelimannien ahkerimmista esiintyjistä. Omia keikkoja on ollut Kaustisen festivaaleilla jo kolmena vuonna, kuten myös tulevanakin kesänä.

Arvid soittaakin mieluummin kansanmusiikkia kuin klassista, joka sekin on kyllä ainakin ”semikivaa”. Arvid ei mielellään erittele klassisen ja kansanmusiikin soittamisen eroja, joskin hän pitää klassisen opiskelua välillä turhankin tarkkana.

– Kansanmusiikissa soittaminen on vapaampaa ja voi myös improvisoida. Yllättävän paljon niissä on kuitenkin samaa ja kummankin opiskeleminen hyödyttää toista.

Arvidin ohjelmisto painottuu tällä hetkellä suomalaiseen ja pohjoismaiseen kansanmusiikkiin, joskin mukana on myös amerikkalaista kansanmusiikkia. Keikkoja hän tekee useimmiten isänsä Olli-Pekka Lundénin kanssa. Lisäksi Arvid soittaa myös Kangasalan Pikkupelimanneissa ja Orivesi All Starsissa. Kaikissa on omat hyvät puolensa.

– Orivesi All Starsin soundi on niin mahtava kun on paljon soittajia ja on helppoa soittaa mukana.

Musiikkiluokalla koulussa pääsee soittamaan myös muuta musiikkia ja kuuluupa perjantai-iltojen harrastuksiin Pirkanmaan musiikkiopistossa opiskelevien kavereiden kanssa koottu oma yhtyekin. Siinä Arvid soittaa viulun lisäksi välillä bassoa tai rumpuja. Haaveena olisi kuitenkin oikea oma kansanmusiikkiyhtye.

– Se saisi olla mielellään iso, kaikkia soittimia useampi kuin yksi.

Liittyvät artikkelit

Freija 4

Freija: Kymmenen 
vuotta konstailematta

Kansanmusiikkiyhtye Freijan ydin on konstailematon kansanlaulu. Yhtyeen käsissä monet rakastetut sävelmät saavat uutta eloa, eikä heitä kiinnosta kovinkaan tiukka genremäärittely – kunhan laulu tuntuu hyvältä. Aina satsataan laatuun, oli kyseessä[…]

Lue lisää »

Wiljami Niittykosken syntymästä tuli viime vuonna kuluneeksi sata vuotta. Niittykoskesta oli artikkeli Kansanmusiikki-lehden numerossa 2/2015. Tammikuussa toimitukseen tuli tarjolle oheinen juttu, jonka julkaisemme nyt tässä. Kiitos kirjoittaja Oona Harjulle.  Wiljami[…]

Lue lisää »