Kansanmusiikki

Kansanmusiikki

Hohkaa klubeista jäähalleihin

Teksti: Arja Kangasniemi

Herkkää kanteleen soittoa, haikeaa haitarismia, pelimanniviulismia, irlantilaismeininkiä, post-rock-vaikutteita – muun muassa näistä on Hohkan musiikki tehty. Kymmenen vuoden aikana helmeksi hioutunut monimuotoisuus on yhtyeen valtti.

Hohka: Valtteri Lehto, Veikko Muikku, Meriheini Luoto, Enne Purovaara ja Minna Koskenlahti. Kuva: Antti Kokkola
Hohka: Valtteri Lehto, Veikko Muikku, Meriheini Luoto, Enne Purovaara ja Minna Koskenlahti. Kuva: Antti Kokkola

Hohka syntyi vuonna 2006, kun Meriheini Luoto, Enne Purovaara, Veikko Muikku ja Valtteri Lehto opiskelivat Sibelius-lukiossa. Yhtyeen alkuun potkaisivat Meriheini ja Enne.

– Kaipasin soittokavereita musiikkiin, jossa saa toteuttaa itseään. Olin tutustunut Enneen jo edellisenä kesänä, ja me laitettiin seinälle ilmoitus, jossa etsittiin soittokavereita. Aluksi meitä oli isompi porukka, mutta puolen vuoden jälkeen kokoonpano muotoutui nelihenkiseksi, muistelee Meriheini.

Aluksi Hohka soitti perinteistä kansanmusiikkia, mutta pian bändiläiset alkoivat säveltää omaa musiikkia. Molempien levyjen, Puutarhautuminen (2011) ja mailla/halmeilla (2015) kappaleet ovat hohkalaisten sävellyksiä ja ne on sovitettu yhdessä.

Hohkan soitettavaksi voi tuoda kaikenlaisia juttuja. Sitten kokeillaan, toimiiko ne. Usein kappaleen säveltäjällä on melodia ja soinnut, mutta yhdessä soitettaessa soinnutkin voi mennä uusiksi ja melodiasta jäädä puolet pois. Esimerkiksi Kertalaakin tein alun perin Perinnearkun jamipolkkasävellyskisaan, mutta se ei menestynyt. Ajattelin, että hyvä melodia on sääli heittää pois, joten vein sen Hohkalle ja melodiasta tuli ihan jotain muuta bändin käsittelyssä, Enne valaisee.

Musisointi laajentunut
vuosien myötä

Aluksi Hohkan soitinkokoonpanona oli viulu, kantele, haitari ja kontrabasso, mutta vähitellen mukaan tuli myös muita instrumentteja. Nykyään Hohkassa kuulee myös avainviulua, kitaraa, kosketinsoittimia, lyömäsoittimia ja sähköbassoa.

Ekalla levyllä soitettiin biisejä lähes sellaisina kuin oltiin soitettu niitä keikoilla. Toista levyä tehdessä alettiin kokeilla, mitä kaikkea vois tehdä. Kun huomattiin, että esimerkiksi synasoundi tai särötetty viulu toimii jossain kappaleessa hyvin, näitä kokeiluja jäi keikkakäyttöön, selittää Enne.

Musiikkityylinsä Hohka on halunnut pitää rönsyilevänä. Yhtyeen musiikki ja levyt eivät kuitenkaan ole sillisalaattia. Eri vaikutteista on tullut yhdistävä tekijä, niistä on hioutunut bändin oma tyyli. Vaikutteita löytyy esimerkiksi suomalaisesta, balkanilaisesta ja irlantilaisesta kansanmusiikista, mutta myös klassisesta musiikista ja post-rockista. Lisäksi improvisoitu, minimalistinen, pitkän estetiikan musiikki sekä amerikkalainen country-pop ovat olleet viime aikoina bändiläisten omilla kuuntelulistoilla.

– Kaikki musiikki, joka puhuttelee ja koskettaa, on kiinnostavaa. Hohkaan on viime aikoina vaikuttanut esimerkiksi post-rock, sanoo Meriheini.

Tietämättään
taitoluistelumuusikkoina

Kotimaan keikkojen lisäksi Hohka on esiintynyt ulkomailla. Vuonna 2011, vähän ennen debyyttilevyn julkaisua, yhtye voitti Pohjoismaiden pelimannimestaruuden, mikä toi näkyvyyttä ja keikkoja bändille. Seuraavana vuonna Sibelius-Akatemian festivaaleilla USA:ssa tehdyt keikat ovat jääneet myös mieleen. Niiden ansiosta bändi kehittyi paljon.

Kevin Reynolds
Kevin Reynolds

Viime vuonna Hohka vietti 10-vuotisjuhlaansa. Juhlavuoden lopulla Hohkan musiikki soi kanadalaisen taitoluistelijan Kevin Reynoldsin vapaaohjelman taustalla. Reynolds, joka on muun muassa vuoden 2013 Four Continents -taitoluistelumestari, on esittänyt ohjelmaa ainakin Canadian National Figure Skating Championships -kilpailussa tammikuussa 2017 Ottawassa, jossa hän voitti hopeaa.

– Reynoldsin vapaaohjelman taustamusiikkina on meidän Puutarhautuminen- ja Muuttosarja-kappaleemme ja Trokan Kesäillan Tvist. Reynolds tai koreografi Shae-Lynn Bourne olivat etsineet suomalaista musiikkia, koska taitoluistelun MM-kisat ovat tänä vuonna Suomessa. Suomi-vaikutteita on myös Reynoldsin esiintymisasussa, johon kuuluu tyylitelty eteläpohjalaisen kansallispuvun liivi ja vyö, Meriheini ja Enne kertovat.

Kaikenlaiset keikat ovat Hohkan mieleen. Tämän vuoden helmikuussa Hohka keikkaili Sveitsissä, Nordklang-festivaaleilla, jossa soi pohjoismainen musiikki eri genreissä. Yksi Hohkan esiintymisistä oli päälavalla, minkä lisäksi yhtye teki Sveitsissä kaksi pienempää keikkaa. Haastattelun aikana keikat olivat vielä edessä.

– Mukavaa, että saadaan tehdä monenlaisia keikkoja. Nordklang-festarin keikka on järjestäjien mukaan parhaassa esiintymispaikassa. Toinen keikka on akustisella klubilla Zürichissa. Kolmas esiintyminen on olohuoneen kokoisessa Changemaker-putiikissa. Mutta pienet tilat ovat mukavia, koska niissä on lähellä sekä bändikavereita että yleisöä, tuumivat Meriheini ja Enne.

www.hohka.net

www.youtube.com/hohkasoi

www.youtube.com/watch?v=b2RjIxWIpEE


HOHKA

Meriheini Luoto, viulu, avainviulu
• aloitti viulunsoiton 4-vuotiaana Perniössä, muutti myöhemmin Karjaalle
• innostui kansanmusiikista 8-vuotiaana Näppäri-kurssilla
• opiskeli Sibelius-Akatemian nuorisokoulutuksessa ja on valmistunut musiikin maisteriksi kansanmusiikin osastolta keväällä 2016
• muita bändejä Akkajee, mi-rage ja duo Minna Koskenlahden kanssa.

Minna Koskenlahti, lyömäsoittimet
• aloitti soittamisen lapsena pianolla Saarijärvellä
• rumpujen soittaminen alkoi 11-vuotiaana
• valmistui Keski-Pohjanmaan konservatoriosta vuonna 2011
• opiskelee kansanmusiikkia Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa
• tuli Hohkan jäseneksi 2015
• muita bändejä Unissakävelijät, Lovisan keinu, Barlast, mi-rage ja duo Meriheini Luodon kanssa.

Veikko Muikku, haitarit, kosketinsoittimet
• aloitti harmonikan soittamisen Mäntsälässä 1998
• opiskelee musiikkikasvatusta Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa• työskentelee muusikkona ja musiikkipedagogina pääkaupunkiseudulla
• soittaa myös kosketinsoittimia, kitaraa ja lyömäsoittimia eri yhtyeissä
• muita bändejä mm. Okra Playground, Mutaveijarit ja Kahden pennin orkesteri.

Valtteri Lehto, kantele, kitara
• aloitti kanteleen soiton Pornaisissa 6-vuotiaana ja soitti Brelo-kanteleyhtyeessä
• opiskeli Sibelius-Akatemian nuorisokoulutuksessa ja suoritti kansanmusiikin osastolla kandidaatin tutkinnon
• opiskeli vuoden Limerickin yliopiston Irish World Academy of Music and Dance -osastolla
• opiskelee biologiaa
• muita bändejä Megaherbivore.

Enne Purovaara, kontrabasso, sähköbasso, kosketinsoittimet
• aloitti musisoinnin pianon soitolla ja laulamalla kuorossa
• innostui 13-vuotiaana rockista, alkoi soittaa sähköbassoa ja opiskella Helsingin pop–jazz-konservatorion musiikkiopistossa
• opiskelee kansanmusiikkia Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa
• toimii myös freelance-kirkkomuusikkona
• opiskellut uskonnon ja elämänkatsomustiedon opettajaksi
• muita bändejä Kahden pennin orkesteri ja Lovisan keinu.

Liittyvät artikkelit

Kapulat tanssivat Toivo Jaatisen käsissä torvirummun siivillä. Ateljeessa kumisevat etnohenkiset rytmit ja niiden lomassa soljuvat melodiat. Mitaleistaan tunnetun kuvanveistäjän ja lasitaiteilijan elämässä musiikki on ollut aina tärkeä elementti. Toivo Jaatisen[…]

Lue lisää »

Aikansa parivuotiaan Saran intohimoista ja vilkasta kattiloiden kolistelua katseltuaan, vanhemmat arvelivat sen olevan merkki musikaalisuudesta ja päättivät, että asialle pitäisi tehdä jotain. Sopivaa musiikkileikkikkoulua ei ilmeisesti löytynyt, mutta pianonsoiton kotiopettajaksi[…]

Lue lisää »