Kansanmusiikki

Kansanmusiikki

Suomalaisen tangon vuosisata kirjaksi

Alfonso Padilla kirjoittaa kirjaa tangosta. Kuva: Janne Ahonen
Alfonso Padilla kirjoittaa kirjaa tangosta. Kuva: Janne Ahonen

Helmikuun lopussa Helsingin yliopistolta eläkkeelle jäänyt musiikkitieteilijä Alfonso Padilla ei aio jäädä lepäämään keinutuoliin. Hän muutti ensi töikseen työhuoneensa Maailman musiikin keskukseen Helsingin Kallioon ja aloittaa siellä uuden, kunnianhimoisen projektinsa: seuraavaksi Padilla kirjoittaa suomalaisen tangon koko historian. 

Tangoa on kutsuttu Suomessa toiseksi kansanmusiikiksikin, niin tärkeäksi ja omaksi ovat sen välittämät tunteen palo, sävelen syvyys, rytmin rullaavuus sekä sanojen sielukkuus koettu täällä pohjoisessa, noin 13 000 kilometrin päässä musiikkityylin syntysijoilta. Mutta sellaisenaan ei tango ole tänne kulkeutunut, vaan se on ottanut matkan varrelta muotoja ja vaikutteita sekä kehittynyt edelleen suomalaisten säveltäjien, soittajien ja laulajien käsissä.

Janne Ahonen

 

Lue lisää Alfonso Padillasta ja tangokirjaprojektista Kansanmusiikki-lehdestä 2/2017.

Liittyvät artikkelit

– Kitara on Suomen suosituin kansansoitin, sanoo Rauno Nieminen. Hän juhlii 60-vuotispäiviensä ohella 40-vuotista soitinrakentajauraansa esittelemällä rakentamiaan kitaroita ja ukuleleja Tampere Guitar Festivalin yhteydessä järjestettävässä näyttelyssä Tamperetalon Guitar Showssa 5.–6.6.[…]

Lue lisää »
Folkelarm

Perinnettä ja karismaa Folkelarmissa

Syyskuussa Oslossa järjestettävä Folkelarm-festivaali oli melkoinen runsaudensarvi. Kolmen päivän ajan oli tarjolla musiikkia, tanssia ja seminaareja aamusta iltaan tunnelmallisessa Riksscenen för folkmusik och dans -konserttitalossa. Folkelarm pyrkii profiloitumaan Pohjoismaiden yhteisenä[…]

Lue lisää »