Kansanmusiikki

Kansanmusiikki

Urho Myllymäki loi eteläpohjalaista kaksirivisperinnettä

Suomen ohella tulee kuluneeksi sata vuotta myös kauhajokisen mestaripelimanni Urho Myllymäen (1917–1995) syntymästä. Luontainen lahjakkuus ja musiikillinen verenperintö tekivät hänestä arvostetun mestaripelimannin, kaksirivisen haitarin ja viulun soittajan sekä eteläpohjalaisen kansanmusiikin puolestapuhujan.

Urho Myllymäen musiikillinen lahjakkuus periytyi isältä Iisakki Myllymäeltä, Hiskin-Iikkoolta (1891–1963), joka oli arvostettu pelimanni. Myös Urhon äidin Alinan käsityötaitoja ihailtiin, ja pariskunnan taidot tunnettiin laajalti.

Iisakki Myllymäen tiedetään oppineen soittamaan Kauhajoen Harjankylän myllyllä sinne 1889 muuttaneen Jooseppi Saarikosken eli Mylläri-Juuseen opissa. Tämä oli tunnettu hääpelimanni yhdessä lyömättömän soittokaverinsa, niin ikään mylläri Alfred Metsärannan eli Jupakan Alfreen kanssa. Myllärit soittivat vesimyllyn myllykamarissa, ja nuorempi polvi kuunteli. Näin myös Iisakki Myllymäki oppi soittamaan: itse sinnikkäästi harjoittelemalla, mestareita kuuntelemalla sekä heidän soittoaan matkimalla.

Teksti: Niina Kiprianoff
Kuva: Kansanmusiikki-instituutin
arkisto, Leo Torppa

Urho Myllymäki

Lue koko artikkeli Kansanmusiikki 3/2017. Ilmestyy 29.9.

Liittyvät artikkelit

Kansanmuusikko Markus Rantanen ja kirjailija Marko Laihinen ovat toteuttaneet tänä vuonna Laitilan kulttuuriseura Walon hanketta Maestro ja Fiktio Kansanmusiikin matkassa! Päärahoittajana on toiminut Maaseudun kehittämisyhdistys Ravakka sekä yksityiset yritykset, säätiöt[…]

Lue lisää »

Teksti: Kari Dahlblom Vuonna 1888 esiintyi ensi kerran “ryhmä balalaikan ystäviä” Vasilij Andrejevin (1861–1918) johdolla Pietarissa. Tuolloin katsotaan venäläisen kansansoitinorkesterin syntyneen. Andrejev kehitti balalaikasta  konserttisoittimen ja soitinperheet piccolosta kontrabassoon. Samalla[…]

Lue lisää »