Kansanmusiikki

Kansanmusiikki

Kansanmuusikon puku viestittää aina jotain

Johanna Juhola (vas.) Las Chicas del Tango -yhtyeen kanssa. Myös tässä kokoonpanossa kirkkaat värit ovat valttia, silloin artisti erottuu paikassa kuin paikassa.. Kuva Sami Perttilä
Johanna Juhola (vas.) Las Chicas del Tango -yhtyeen kanssa. Myös tässä kokoonpanossa kirkkaat värit ovat valttia, silloin artisti erottuu paikassa kuin paikassa.. Kuva Sami Perttilä

Ennen kansallispuku oli aika lailla pakollinen osa kansanmusiikkiesitystä. Sitten sitä vastaan kapinoitiin. Minkälaisin ajatuksin suomalaiset kansanmuusikot nykyään valitsevat esiintymisasunsa?

Ensimmäinen kansanmusiikin ammattilaisiksi kouluttautunut muusikkopolvi toimi tienraivaajana monessa asiassa, mitä nykyään ei joudu välttämättä edes ajattelemaan. Niekku-yhtye joutui punnitsemaan tarkasti muun muassa pukeutumistaan. Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osaston ensimmäiseen vuosikurssiyhtyeeseen kuului muun muassa Liisa Matveinen.

– 1970-luvulla oli itsestään selvää että kanteleensoittajan esitykseen kuului kansan- tai kansallispuku, jotkut olisivat varmaan toivoneet jopa peruukkia ja pitkiä lettejä… Kotipaikkakunnallani Ilomantsissa käytettiin paljon feresiä eli karjalaista sarafaania, Matveinen muistelee.

Niekun lisäksi Matveinen esiintyi aktiivisesti Martin tytöt -yhtyeessä, joka oli kolmen kanteleensoittajan kokoonpano.

– Meiltä vaadittiin aina kansallispuvut, feresikään (karjalainen kansanpuku) ei kelvannut!

Niekku-yhtye 80-luvulla.
Niekku-yhtye 80-luvulla.

Lue lisää Kansanmusiikki-lehdestä 1/2017, tilaa tai lehtiluukku.fi

Liittyvät artikkelit

Aikansa parivuotiaan Saran intohimoista ja vilkasta kattiloiden kolistelua katseltuaan, vanhemmat arvelivat sen olevan merkki musikaalisuudesta ja päättivät, että asialle pitäisi tehdä jotain. Sopivaa musiikkileikkikkoulua ei ilmeisesti löytynyt, mutta pianonsoiton kotiopettajaksi[…]

Lue lisää »