Kansanmusiikki

Kansanmusiikki

Wiljami Niittykosken vuosi

Wiljami Niittykosken syntymästä tuli viime vuonna kuluneeksi sata vuotta. Niittykoskesta oli artikkeli Kansanmusiikki-lehden numerossa 2/2015. Tammikuussa toimitukseen tuli tarjolle oheinen juttu, jonka julkaisemme nyt tässä. Kiitos kirjoittaja Oona Harjulle.

Wiljami Niittykoski. Kansanmusiikki-Instituutin arkisto / Leo Torppa
Wiljami Niittykoski. Kansanmusiikki-Instituutin arkisto / Leo Torppa

 Wiljami Niittykosken, myös Salonkylän Sibeliukseksi kutsutun säveltäjän syntymästä tuli viime itsenäisyyspäivänä kuluneeksi tasan 120 vuotta. Koko elämänsä syntymäkylässään Kaustisen Salonkylässä asunut Niittykoski oli isänsä tavoin maanviljelijä ja kirvesmies, mutta työt eivät kuitenkaan koskaan saaneet kahlittua jo nuorena syttynyttä kiinnostusta musiikkiin. Niittykoskesta tuli  säveltäjä, sanoittaja ja runoilija. Hän sanoitti monia keskipohjalaisia pelimannisävelmiä, joista tunnetuimmat lienee Peltoniemen Hintrikin surumarssi, Friiti Ojalan häävalssi sekä Konsta Jylhän Vaiennut viulu. Hän loi uusia pelimannisävelmiä ja sävelsi kappaleita myös jousikvartetille.

Juhlavuonna Niittykosken tuotantoa kuultiin ympäri Suomea. Ensimmäisen kerran Wiljami -ohjelmistoa kuultiin jo Kaustisen Kamarimusiikkiviikolla tammikuussa. Maaliskuussa bussilastillinen kaustislaisia pelimanneja osallistui Samuelin poloneesiin Helsingissä, he esiintyivät kansallismuseossa ja Musiikkitalon Sonore-salissa joka oli tupaten täynnä. Konserteissa kuultiin Niittykosken hienoimpia teoksia. Kaustislainen viuluisti ja Sibelius-Akatemian vieraileva professori Mauno Järvelä piti myös Niittykoski-luennnon sekä workshopin Sibelius-Akatemian N-talolla.

Kaustisen Hääkuoro oli yhdessä Tallarin kanssa vuoden aikana neljä suuren suosion saanutta ”Sävelten taika”- nimistä konserttia, jotka pitivät sisällään Salonkylän Sibeliuksen säveliä ja sanoja. Niittykosken kappaleet kuuluvat Konsta Jylhän kappaleiden rinnalla usein Hääkuoron ohjelmistoissa.

Heinäkuussa Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla – joita tuskin olisikaan ilman Niittykoskea – kuultiin paljon hänen tuotantoaan niin Kaustisen pelimannien, Hääkuoron kuin Näppäreidenkin esittämänä. Joka vuosi festivaalien aloituskappale on Niittykosken Soittajan tervehdys. Kansantaiteenkeskuksessa Viljami Niittykosken valssikonsertissa kuultiin niin tunnettuja kuin täysin tuntemattomiakin Niittykosken valsseja Kaustisen kyläyhtyeiden soittamana. Kesällä Kansanmusiikki-instituutti julkaisi myös uuden Mauno Järvelän ja Kreeta-Maria Kentalan tekemän valssikirjan, joka pitää sisällään 34 Niittykosken  valssisävelmää.

Niittykosken sävellyksiä soitettiin myös Helsingin musiikkitalon kahviossa Sibelius-Akatemian ja Sibelius-lukion oppilaiden ja opettajien toimesta 5.12. Niittykosken tuotanto on soinut myös radiossa ja Klasariklubilla.

Juhlavuosi huipentui Kaustisen Pelimanniyhdistyksen järjestämään juhlakonserttiin Kaustisen Kansantaiteenkeskuksessa Niittykosken syntymäpäivänä 6.12. Upeassa, suuressa juhlakonsertissa oli soittamassa aikamoinen joukko pelimanneja: Kaustisen pelimannit, Köyhäjoen pelimannit, Salonkylän pelimannit, Kirkonkylän pelimannit, Järvelän pelimannit, Jylhän pelimannit, Valon pelimannit, Purppuripelimannit sekä Näppärit. Harvoin Kaustisella järjestetään niin suuria pelimannikonsertteja. Konsertin aikana näytettiin Kansanmusiikki-instituutin kuvia Wiljamin elämästä, kyläyhtyeistä ja pelimanneista. Kreeta-Maria Kentala, Niittykosken lapsenlapsi, toimi juontajana ja kertoi kappaleiden välissä mielenkiintoisia tarinoita Wiljami-vaarinsa elämästä ja kappaleiden synnystä. Konsertin päätteeksi kaffitarjoilun jälkeen oli myös mahdollista tanssia oikeaa kaustislaista purppuria pelimannien säestämänä.

Oriveden kansanmusiikkikurssilla 27.-30.12. Mauno Järvelä piti pelimannikurssin, jossa juhlavuoden kunniaksi soitettiin Niittykosken sävellyksiä. Vastaanotto oli hyvä ja suosio suuri, jonka ansiosta Wiljamin valssit kaikuivat jopa Folklandia- risteilyllä tammikuussa. Niittykoskea kuultiin myös Sinebruchoffin museon konserttisarjan avauksessa 13.1., jossa mukana olivat Heikki Lahti & KOMIA.

Sibeliuksia on nyt siis juhlittu – on kuultu ja opittu uusia säveliä, tehty tunnetuksi kaustislaista perinnemusiikkia ja nostettu esiin  myös täysin tuntemattomia sävellyksiä, säveltäjiä kunnioittaen. Niittykoskea kuullaan seuraavan kerran viimeistään Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla 11.-17.7.2016.

Kirjoittaja: Oona Harju

Juhlakonsertti, Kaustisen pelimannit. Kuva: Lauri Oino
Juhlakonsertti, Kaustisen pelimannit. Kuva: Lauri Oino

Liittyvät artikkelit

Yhtyeen nimi kuulostaa humppayhtyeeltä. Se ei ole sitä. Valma on Vilma Talvitien sivupersoona ja hän soittaa Varsinaisten kanssa pääasiassa omia kappaleitaan. Niissä on sanomaa. Helsingin kaupunginmuseon Hakasalmen huvilassa on meneillään[…]

Lue lisää »

Kipinästä tuli syttyy. Keskisessä Savossa jo kolmatta vuotta roihuava ukulelepalo sai alkunsa yhdestä kurssista, jonka varkautelainen Kaura-ahon kansanmusiikkiyhdistys pani toimeen kaukaisen Havaijin kansallissoittimen kauniin pehmeästä soinnista kiinnostuneille.

Lue lisää »