Kansanmusiikki

Kansanmusiikki

Harhanäky vai päämäärä?

Pääkirjoitus 1/2015

Visio-sana on alunperin tarkoittanut näkyä tai harhanäkyä, kuvitelmaa, näkemystä tai hahmotelmaa. Konsulttien napattua sen makeana terminä yritysmaailmaan siitä on tullut myös synonyymi päämäärälle. Tähän me tähtäämme. Kansanmusiikkiväki visioi vuotta 2025.

Mikä on kansanmusiikin ja -tanssin tila ja asema kymmenen vuoden päässä? Kymmenen vuotta ei ole pitkä aika, mutta siinä ehtii tapahtua paljon, jos laitetaan tapahtumaan. Niin kauan, kun toimia ei konkretisoida, keskustelu pysyy visio-sanan alkuperäisessä merkityksessä.

Onneksi ei tarvitse lähteä tyhjästä. Eriasteista koulutusta muskareista tohtorikoulutukseen löytyy vähintään kohtuullisesti. Kansanmusiikin ammattilaisia valmistuu tasaiseen tahtiin viemään ilosanomaa kansalle. Kansanmusiikin asema on turvattu pitkälle tulevaisuuteen. Kautta maailman kansanmusiikin arvo oman identiteetin löytämisessä, ymmärtämisessä ja arvostamisessa on nousussa. Samaan aikaan kun kulttuurien välinen vaihto ja erilaisten yhdistelmien kokeileminen lisääntyy, kansanmusiikki elää ja muuttuu, niinkuin se on aina muuttunut. Lisäksi on aina niitä, jotka haluavat puritaanisesti kunnioittaa sitä yhtä ainoaa oikeaa tapaa soittaa laulaa tai tanssia. Hyvä niin.

Musiikki tai tanssi orgaanisena kudelmana ei minusta edellytä visiointia. Se jatkuu kyllä. Paukut päämäärätietoisessa visioinnissa kannattaa käyttää sellaisten asioiden näkemiseen, joissa on selkeästi kansanmusiikin kokoinen aukko.

Suurin visio on saada kansa laulamaan ja soittohaluiset rohkaistua soittamaan. Lähtökohtaisesti jokainen ihminen on musikaalinen. On päästävä myyttisestä kuvitelmasta, että voidakseen laulaa tai soittaa, pitää olla jotenkin erityinen. On järjestettävä matalan kynnyksen mahdollisuuksia musiikkiharrastukseen maan joka kolkassa. Tästä päästään kasvatukseen ja erityisesti varhaiskasvatukseen. Jokaisessa päiväkodissa pitäisi olla joku, joka uskaltaa innostaa lapsia musiikkiin. Suomalaisen kansanmusiikin käyttöä voi perustella myös sillä, että sen kautta voi oppia jotain esi-isistämme ja ymmärtää, miksi olemme sellaisia kuin olemme. Muiden kansojen musiikkia käyttämällä lisätään suvaitsevaisuutta. Millä tavalla saamme mahdollisimman monen varhaiskasvattajan ja luokanopettajan käyttämään kansanmusiikkia päivittäin ja ymmärtämään, että se ei vaadi erityislahjakkuutta?

Kansanmusiikin kokoisia aukkoja on myös hoitoalalla. Musiikinkäyttämisen hyvät tulokset kuntoutuksessa ja virkistystoiminassa ovat tiedossa. Toki jo nykyään on musiikkiterapiaa ja vanhuksia laulatetaan, mutta resursseja siihen ei suunnata vielä läheskään tarpeeksi.

Luin jostain, että ihmiset ovat tyhmistyneet viime vuosikymmeninä. Jospa se johtuu siitä, että me laulamme vähemmän kuin ennen.

Liittyvät artikkelit

Kansanmusiikki-instituutin juhlaseminaarissa pohdittiin alan tulevaisuutta

Kansanmusiikki-instituutti järjesti viime marraskuun lopussa 40-vuotisjuhlansa kunniaksi kaksipäiväisen seminaarin. Kaustisella pidetyn seminaarin tavoitteena oli pohtia millaiseksi instituutin tehtäväkenttä ja toimintaympäristö muotoutuvat tulevina vuosikymmeninä. Muuttuuko kansanmusiikki ja millainen taidekäsitys läpileikkaa toimintaa[…]

Lue lisää »

Pauli Hanhiniemi: Minä ja Hehkumo

Universal 3798163 Pauli Hanhiniemen ja Hehkumon uutukaista on markkinoitu hiukan erikoisesti Pauli Hanhiniemen soololevynä. Kansanmuusikoista koostuvan Hehkumon ja Hanhiniemen yhteistyö alkoi kuitenkin jo vuonna 2004, ja heillä on takanaan jo[…]

Lue lisää »