Kansanmusiikki

Kansanmusiikki

Paula Wolski, Eljas Riekkola, Freeta

Paula Wolski Ensemble: Koti täällä

Impossible Music Oy

Paula Wolski Ensemblen bluegrass-sukuinen Suomi-folk on tervetullut vaihtoehto kotimaiselle nykykansanmusiikille, jossa nykyään usein yhdistyvät konepopin pinnallisuus ja iskelmien perusmelankolia. Toki melankoliakin näyttäytyy levyn eri tunnetiloissa, mutta Paula Wolskin kerronnallisessa laulutavassa se tuntuu aidolta eikä itsetarkoitukselliselta tyylikeinolta.

Lauluissaan Wolski käsittelee kotia, joka hänen näkemyksensä mukaan voi olla fyysinen paikka yhtä hyvin kuin toinen ihminen, yhteisö tai jopa aika, johon ei voi enää palata. Pohdiskelujen aiheet linkittyvät Wolskin omaan elämään, johon liittyy monia Puolassa vietettyjä vuosia.

Myös ukulelea ja pianoa soittavan Wolskin lisäksi ensembleen kuuluvat kitaristi Kalle Jämsén, mandolinisti Jarmo Romppanen, viulisti ja taustalaulaja Nelli Ikola-Heiska sekä kontrabasisti Jani Snellman. Vaikka Wolskin laulu on pääosassa, vakuuttaa myös yhtye eläväisellä yhteissoitollaan.

Levyn meno on erityisen svengaavaa Avain-raidalla, jonka sanojen rytmitys tuo mieleeni railakkaimmillaan Dave Lindholmin. Yhtyeeltä sujuvat tyylipuhtaasti bluegrass-henkiset rivakat irtiotot, mutta levyn rauhallisimmat kappaleet jäävät parhaiten mieleen. Niistä erottuu varsinaisena helmenä lämminhenkinen balladi Tuttu mutta tuntematon, jota koristavat tyylikäs taustalaulu ja vierailevan pianisti Kalle Katzin vahva soitto.

Myös levyn ainoa puolankielinen sävellys Rozum (järki) puhuttelee kauneudellaan ja noudattaa hyväksi todettua vähemmän on enemmän -ajattelua. Taivaan lintu -kappaleessa, jonka tekstinä on Elias Lönnrotin runo, liehitellään mielitiettyä mystisissä tunnelmissa.

Paula Wolskin ensimmäinen, digitaalisilla alustoilla julkaistu Lato herätti jo positiivista huomiota. Nyt Paula Wolski Ensemble kiilaa levyllään maamme nykykansanmusiikkiyhtyeiden kärkeen.

Ole Nerdrum


Eljas Riekkola ja Mukavat alusvaatteet: Pahat äänet

Mjr-levyt 2026
Pahat äänet on ilmeisesti Eljas Riekkola ja Mukavat alusvaatteet -yhtyeen ensimmäinen levy. Muuta informaatiota ei ole, kuin että kaverit ovat Espoosta  ja levy on tehty käsityönä jossain Espoon pientaloalueella. Toisaalta levyyn on panostettu eli jokaisesta kappaleesta on tehty oma videonsa, jotka löytyvät ainakin youtubesta.
Levyn aloituskappale Hurja poika hämää myös, sillä se on levyn ainoa kansanmusiikkipunkbiisi, ehkä vähän liiankin tyypillinen lajissaan. Jo toinen biisi, menevä poprallatus, Miten tähän päädyttiin, kertoo bändistä enemmän. Eljaksella ja bändillä on kyky luoda koukuttavia melodioita, mikä voi ennustaa bändille pitkää ikää.
Eräs silmiinpistävä ristiriita nousee hyvin esiin, kun katsoo bändin humoristisia videoita ja promokuvia: sanojen runsas negatiivisuus. Käsi kädessä kohti tyhjyyttä olisi periaatteessa hieno balladi, mutta sanojen ankeus menee tragikomiikan puolelle. Paljonko ylidramatiikassa on tietoista pyrkimystä mustaan huumoriin, paljonko katu-
uskottavuuden hakemista, se ei täysin selviä.
Joka tapauksessa esimerkiksi Karaoketaksilla Tallinnaan – laulun vetoava kertosäe, svengaava Mustat listat ja levyn suurimman hittipotentiaalin omaava tunnelmallinen Aku Ankka rakastuu ovat todella nautittavaa kuultavaa.
Huomaan, että levy tuottaa mieleen jatkuvia harvinaisen runsaita korvamatoja. Eljas Riekkola ja Mukavat alusvaatteet ovat löytämässä viisasten kiven. Uskallan ennustaa, että bändi nousee vielä suomipopin eturiviin viimeistään seuraavalla albumillaan.
Kalervo Koskela

Freeta: Mielenmaisemissa

Omakustanne 2026

Mitä tapahtuu, kun pianotrio ja kansanmusiikki kohtaavat?

Freetan esikoislevy Mielenmaisemissa tarjoaa tähän hienon vastauksen. Levy elää jonkinlaisessa uudessa tilassa kahden musiikkigenren perinteiden välissä ja tarjoaa paljon sekä kansanmusiikin että klassisen musiikin ystäville. Melodiat ovat moderneja ja sovitukset tarinallisia. Toisella kuuntelukerralla tuntuu jo siltä, että teokset muodostavat oman tyylilajinsa – oman lokeronsa.

Yhtye on säveltänyt ja sovittanut kaikki kappaleet itse, ja jokaiseen niistä sisältyy tarinoita ja tunteita. Erityisen hienoa on, miten niitä tuodaan esiin ilman ilmeisimpien kliseiden ylikäyttöä. Jokainen kappale tarjoaa kuulijalle jotain uutta ja maalaa maisemaa hieman eri värein kuin edellinen.

Mainittava on tietysti myös soittajien kyky soittaa tyylitajuisesti. Kansanmusiikin, kamarimusiikin ja paikoin myös jazzin sävyt tuodaan esiin harkitusti juuri siellä, missä niiden paikka on. Levyä on paikoin vaikea kuvailla olemassa olevin kansanmusiikkitermein. Juuri siinä piilee yksi sen vahvuuksista: ensimmäinen kuuntelukerta on aidosti silmiä avaava kokemus.

Suosittelen levyä modernin kansanmusiikin ja kamarimusiikin ystäville sekä kaikille musiikista rauhassa nautiskeleville kuuntelijoille. Itse kuulen siinä vivahteita Timo Alakotilasta, Maria Kalaniemestä, Jan Johanssonista (Jazz på Svenska) sekä impressionismista.

Pyry Iisakki Paavola

Liittyvät artikkelit

Ajassa: Solju 5 Spelarit luottaa perinteeseen 6 Esittelyssä: Rane Diallo 11 Marjatan valssi 12 Kreikkalainen rebetiko elää uutta nousua 14 Melartin  sävelsi muutakin kuin Ruususen häämarssin 18 KOLUMNISTI Silja Heikkilä[…]

Lue lisää »

Tuhti paketti nykypäivää ja historiaa, harrastajia ja ammattilaisia, tietoa ja viihdettä. Pääjuttuna monipuolisen Aili Järvelän värikäs ura. Aili julkaisi viime vuonna kolme ep:tä digitaalisena, jotka löysivät tiensä mitättömällä markkinoinnilla mm.[…]

Lue lisää »