Kansanmusiikki

Kansanmusiikki

Tallarin ja Ritun 30 vuotta

20160503-016Keväällä 1986 posahti rumasti Tšernobylissä mutta kaunihimmin Kaustisella – Suomeen saatiin valtion tukema ammattilaiskansanmusiikkiyhtye. Tallarin kolmikymppisiä juhlitaan pitkin vuotta, mutta viime vuoden lopulla nautittiin myös viimeisen alkuperäisjäsenen Ritva Talvitien 60-vuotisjuhlakonsertista. Kuultakoon siis Ritvan näkemys niin yhtyeen tarinasta kuin omastaankin.

-Tallari aloitti kesäkuun alussa 1986, mutta olin vielä vähän kiinni Kansallisoopperan orkesterissa ja ehdin mukaan hiukan jäljessä. Varsinaisesti ensimmäinen harjoitusperiodi alkoi juhannuksen jälkeen, ja tähtäimenä olivat Kaustisen kansanmusiikkijuhlat. Ensimmäiset kappaleet olivat Eriks polka ja Aarnion marssi, jonka valitsimmekin juhlakokoelmalevyn aloituskappaleeksi.

Syksyllä 1986 Tallarilla oli festarikeikan lisäksi takanaan jo ensimmäiset kantanauhoitukset Yleisradiolle ja Ritvan, Arto Järvelän ja Hannu Lehtorannan keikka Burgasiin Bulgariaan.

– Siellä oli maanjäristys, ja Kekkonenkin kuoli samana päivänä. Draamaa riitti.

Alku oli siis vauhdikas, ja ennen starttia olikin Kansanmusiikki-instituutissa hahmoteltu Tallarin ensimmäisiä tekemisiä sen verran, ettei yhtyeen tarvinnut viettää alkuhetkiään pelkissä visiointipalavereissa.

Ensimmäisessä kokoonpanossa oli mukana peräti kahdeksan soittajaa, sittemmin ydinnelikoksi muodostuneiden Ritvan, Timo Valon, Antti Hosiojan ja Risto Hotakaisen lisäksi Järvelä, Lehtoranta, Anna-Kaisa Liedes ja Leena Joutsenlahti. Soittajien mukana tuli laaja repertuaari eri perinteitä ja tyylejä, ja vaikka soittajat olivat hyvin erilaisista taustoista, porukka oli osaksi tuttua keskenään ja toimiva yhtyekemia löytyi.

Lue lisää uudesta Kansanmusiikki-lehdestä!

Liittyvät artikkelit

Heinäkuussa 2015 alkanut tutkimusprojektini Eteläpohjalaisen pelimanniviulismin tutkimushanke keskittyy alueen kansanomaisen viulunsoittotyylin tutkimukseen. Kolmevuotisen tutkimushankkeen tarkoituksena on kartoittaa kaikki kolmesta tärkeimmästä suomalaisesta kansanmusiikkiarkistosta löytyvät eteläpohjalaiset viuluäänitteet. Tutkimuksen aineisto koostuu Suomalaisen Kirjallisuuden[…]

Lue lisää »

Kansanmusiikkia radiosta kuunteleville on tullut tutuksi Amanda Kauranne, joka on paljon muutakin kuin toimittaja. Sinulla lienevät opinnot loppuvaiheessa, radiotöitä ja musiikkipuuhia. Miten aiot selvitä keväästä? Mitä kaikkea pitäisi keritä? Tämä[…]

Lue lisää »