Kansanmusiikki

Kansanmusiikki

Roope Aarnio (toim.): Samuel Rinta-Nikkolan nuottikirja – Näköissivut ja uudet tulkinnat 

Roope Aarnio (toim.): Samuel Rinta-Nikkolan nuottikirja – Näköissivut ja uudet tulkinnat 

Sibelius-Akatemian
kansanmusiikkijulkaisuja 43. 2026

Sibelius-Akatemian kansanmusiikin lehtori, kitara- ja mandoliininsoittaja Roope Aarnio on toimittanut tärkeän nuottijulkaisun kansanmusiikin alalle suomalaisesta polskasta. Kyseessä on Samuel Rinta-Nikkolan nuottikirja – Näköissivut ja uudet tulkinnat, jonka virallisia julkistamisjuhlia vietettiin Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla heinäkuussa 2026.

Merkittävän teoksesta tekee se, että ensimmäistä kertaa Samuel Rinta-Nikkolan käsin kirjoittamat 94 polskasävelmää Etelä-Pohjanmaalta on julkaistu näköissivuina. Rinta-Nikkolan nuottikirja vuodelta 1809 on merkittävä historiallinen dokumentti suomalaisesta kansanmusiikista.

Näköissivujen lisäksi Roope Aarnion toimittamassa nuottikirjassa on Aarnion puhtaaksi kirjoittamat versiot nuoteista. Aarnio on tehnyt valtavan työn tutkiessaan, millä tavalla nuotit tulisi kirjoittaa, jotta sävelmien alkuperäinen muoto tulisi parhaalla mahdollisella tavalla esille. Erityisen mielenkiintoinen on Aarnion havainto, jonka mukaan Samuel Rinta-Nikkolan käyttämä notaatio perustui viulunsoiton sormitukseen, ei niinkään sävelkorkeuksiin. Samuel Rinta-Nikkola (1763 – 1818) oli ilmajokelainen räätäli, torppari ja mystikko. Hän myös soitti viulua. Nyt julkaistussa kirjassa ehdotetaan, että nuotit olivat suuntaa antavia ohjeita muistin virkistykseksi.

Aarnion puhtaaksi kirjoittamissa nuoteissa on myös merkittäviä täsmennyksiä aiempiin Rinta-Nikkolan nuottikirjan julkaisuihin verrattuna. Merkittävimmät täsmennykset aiempiin julkaisuihin (Krohn, Ala-Könni, Nallinmaa) nähden liittyvät sävellajeihin, pariäänten soittoon sekä rytmiikkaan. Tämän päivän kansanmuusikolle saattaakin olla kiinnostavaa verrata Aarnion kirjoittamia versioita Vanhoja pelimannisävelmiä (VPS) -teoksen versioihin.

Nuottikirja on äärimmäisen perusteellinen ja selkeästi toteutettu. Kirjan sulavasta taitosta vastaa Jimmy Träskelin. Ilahduttavaa on, että kellä tahansa kirjaan tarttuvalla on mahdollisuus tutustua alkuperäiskäsikirjoitukseen ja samalla nykytiedon valossa tuotettuihin nuotteihin. Kansanmusiikki elää ja muuttuu, ja tuntuu kuin kirja kutsuisi puoleensa tekemään omia tulkintoja polskasävelmistä. Aarnio aloitti projektin vuosia sitten Sibelius-Akatemian kansanmusiikin opiskelijoiden kanssa. Se tekee nuottikirjasta myös pedagogisesti tärkeän. Projektin aiemmista vaiheista Aarnio on kirjoittanut Kansanmusiikki-lehden numeroissa 1 ja 2 vuonna 2021.

Liisa Haapanen

Liittyvät artikkelit

Kansanmusiikin maisteri Markus Rantanen ja kirjailija Marko Laihinen löivät muutama vuosi sitten osaamistaan yhteen, ja kehittelystä syntyi toimivaksi osoittautunut Maestro ja Fiktio -konsepti. Perusidea on yhdistää uusin tavoin laadukasta kansanmusiikin[…]

Lue lisää »

Mäntän Pumppumestarit ry puheenjohtaja Heikki Manninen penkoi arkistoja usean vuoden ajan ja selvitti Mänttä-Vilppulan kansanmusiikin historiaa. Lopulta 1. helmikuuta 2026 kirja Kansanmusiikkia Taidekaupunki Mänttä-Vilppulasta – Maakuntien rajamailla julkistettiin oltermanni Erlend[…]

Lue lisää »